BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2021/30

Suomen ulkoministeriö julkaisi kesäkuun alussa uuden valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelman. Edellinen, järjestyksessään ensimmäinen Kiina-toimintaohjelma laadittiin vuonna 2010. Ohjelmassa esitetään valtionhallinnon yhteinen näkemys Kiinasta, mutta uusia linjauksia siinä ei kuitenkaan ole, vaan sen on tarkoitus selkiyttää jo olemassa olevia linjauksia ja toimintatapoja. Ohjelma jatkaakin Suomen aiempaa, maltillista Kiina-linjaa: siinä korostetaan suhteiden jatkuvuuden ja yhteistyön merkitystä. Suomen suhteet Kiinaan ovat painottuneet kaupallis-taloudellisiin asioihin, mutta lisäksi Suomi ja Kiina ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi oikeusalalla ja ympäristö- ja ilmastokysymyksissä.

Ulkoministeriön mukaan toimintaympäristön muutos ja tiedontarve ovat olleet syinä ohjelman päivittämiseen. Uusi toimintaohjelma on edeltäjäänsä yksityiskohtaisempi ja laaja-alaisempi, minkä lisäksi Kiinan nousu ja kasvaneet maailmanpoliittiset jännitteet näkyvät ohjelman painotuksissa ja koventuneissa äänenpainoissa. Toimintaohjelmassa peräänkuulutetaan tasavertaisia kilpailuedellytyksiä ja vastavuoroisuutta taloussuhteisiin, mikä mukailee EU:n Kiina-linjaa. Myös Kiinan ihmisoikeusloukkauksista ja globaalista toiminnasta puhutaan aiempaa suorasanaisemmin, ja ohjelmassa annetaan paljon painoarvoa myös samanmielisten maiden (EU, Baltia, Pohjoismaat, Yhdysvallat) yhteistyölle Kiina-kysymyksissä.

Ulkoministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisivat kesäkuussa lisäksi toisen Kiina-suhteita käsittelevän raportin, jossa selvitettiin Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kilpailun vaikutusta suomalaisyrityksiin. Raportin mukaan kilpailu lisää riskejä erityisesti korkean teknologian sektorilla, joka on Suomellekin tärkeä osaamisalue. Toimintaympäristön politisoituminen voi näkyä esimerkiksi pakotteina, markkinoillepääsyn ja julkisten hankintojen tiukempana sääntelynä ja standardoinnin politisoitumisena, mitkä voivat vaikuttaa myös suomalaisiin yrityksiin. Raportin mukaan suomalaisyritystenkin tulee olla aiempaa tietoisempia Kiinan ja Yhdysvaltain suurvaltakilpailusta, ja lisäksi eri suomalaistoimijoiden tulisi tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä tilannekuvan muodostamiseksi ja yritysten tiedottamiseksi.

Suomalaisille yrityksille Kiina on merkittävä liiketoiminta-alue. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan Kiinassa on toiminut viime vuosina noin 250 suomalaisten yritysten tytäryhtiötä, mikä on vajaat 5 % kaikista suomalaisista ulkomailla toimivista tytäryhtiöistä. Ne tuottivat 6,5 % kaikkien ulkomailla toimivien tytäryhtiöiden liikevaihdosta (13 mrd. euroa) ja työllistivät 11 % (62 600 henkilöä) kaikista tytäryhtiöiden ulkomailla työllistämistä henkilöistä. Kiinassa toimii etenkin teollisuusyrityksiä, ja liikevaihdolla mitattuna suomalaisista tytäryhtiöistä vuonna 2018 puolet toimi kone- ja metalliteollisuudessa, 30 % sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ja reilu 10 % paperiteollisuudessa. Ulkomaankaupassa Kiina on Suomen viiden tärkeimmän maan joukossa. Suomesta viedään suoraan Kiinaan pääasiassa metsäteollisuuden tuotteita ja koneita ja laitteita (ks. Viikkokatsaus 22/2021).

Kiina on suomalaisten yritysten tytäryhtiöille merkittävä liiketoiminta-alue

202130_k4.png

Lähteet: Tilastokeskus ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2021/29 Näytä viikkokatsaus 2021/31
;