BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2021/20

Kiinan tilastoviraston toukokuussa julkistama väestönlaskenta sisälsi tietoja väestön koulutustasosta. Sen mukaan noin 220 miljoonalla kiinalaisella (15 % väestöstä) oli viime vuonna korkeakoulutasoinen koulutus. Määrä on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana selvästi, sillä vuonna 2010 korkeakoulututkinto oli taskussa 9 prosentilla väestöstä. Samaan aikaan maahan perustettiin 380 uutta korkeakoulua vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Yli 15-vuotiaat kiinalaiset olivat käyneet viime vuonna keskimäärin koulua lähes vuoden pidempään kuin vuonna 2010, jolloin keskimääräinen koulussa oloaika oli yhtä pitkä pakollisen kouluvelvollisuuden kanssa (9 vuotta).

Lukutaidottomuus on vähentynyt vuosien varrella ja heitä oli viime vuonna enää 2,7 % väestöstä. Kiinan kokoisessa maassa näinkin pieni prosenttiluku tarkoittaa kuitenkin yhä vajaata 40 miljoonaa ihmistä. Suuri osa heistä on iäkkäitä ja Maailmanpankin tilastojen mukaan 15–24 vuotiaista kiinalaisista jo lähes kaikki olivat lukutaitoisia (99,8 %). Viime vuonna Kiinassa korkeakouluopiskelijoita (kolmas aste) oli 54 % suhteessa korkeakouluikäisen väestöluokan kokoon, kun vastaava luku on esimerkiksi Intiassa vajaa 30 %, Venäjällä 85 % ja Yhdysvalloissa ja Suomessa noin 90 %. Kiinalaisten nuorten koulutustaso on noussut huimasti viimeisten vuosien aikana, sillä vielä vuonna 2010 suhde oli 24 %.

Kiinan opetusministeriön mukaan korkeakouluissa oli vuonna 2019 kirjoilla noin 30 miljoonaa kandidaatti-, vajaa 2,5 miljoonaa maisteri- ja 420 000 tohtoriopiskelijaa. Vuonna 2019 aloittaneista maisteriopiskelijoista yli kolmasosa (35 %) opiskeli insinööreiksi. Seuraavaksi suosituimpia aloja oli hallinto- ja kauppatieteet (15 %), lääketiede (10 %), kasvatustieteet (8 %) ja luonnontieteet (7 %). Lakia (6 %) lähdettiin lukemaan hieman taloustiedettä (5 %) enemmän. Vähiten opiskelijoita riitti historian (1 %), filosofian (0,5 %) ja sotatieteen (0,1 %) maisteriohjelmissa.

Vuonna 2019 kiinalaisissa korkeakouluissa opiskeli vajaat 500 000 ulkomaista opiskelijaa. Selvästi suurimman yksittäisen ryhmän muodostivat etelä-korealaiset (10 %) ja yhteensä aasialaisia opiskelijoita oli kaikista ulkomaisista opiskelijoista reilusti yli puolet. Eurooppalaisia opiskelijoita oli 15 % (74 000). Vastaavasti ulkomailla opiskeli vuonna 2019 noin 1,6 miljoonaa kiinalaista, joista lähes neljännes oli suorittamassa tutkintoaan Yhdysvalloissa. Seuraavaksi suosituimmat opiskelumaat olivat Australia (10 %), Iso-Britannia (8 %), Japani (6 %) ja Kanada (5 %).

Kuusi kiinalaista yliopistoa on yliopistojen tutkimustoiminnan tuloksellisuutta mittaavalla ranking-listalla maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Samat kuusi yliopistoa ovat päässeet myös toisen, enemmän opetusta, kansainvälistymistä ja yrityssuhteita painottavan ranking-listan  sadan parhaan joukkoon. Kaksi parasta kiinalaisyliopistoa, Tsinghua University ja Peking University, sijaitsevat Pekingissä. Yhteensä Kiinassa on vajaat 2 800 yliopistoa tai muuta korkeakoulua.

Uusien korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut Kiinassa viime vuosina

202120_k3.png

Lähteet: Kiinan opetusministeriö, CEIC ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2021/19 Näytä viikkokatsaus 2021/21
;