BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2021/20

Tilastoviraston väestönlaskennan mukaan Manner-Kiinan väkiluku oli 1,41 miljardia henkilöä vuonna 2020. Väestölaskenta suoritetaan 10 vuoden välein ja tuorein seitsemäs laskenta toteutettiin marraskuussa 2020. Edellisestä vuoden 2010 laskennasta väestö oli kasvanut 72 miljoonalla, mikä tarkoittaa hitainta kasvuvauhtia lähes 70-vuotisen mittaushistorian aikana.

Laskennan luvut viestivät tuttua kuvaa väestön rakenteen muutoksista. Kiinan väestö vanhenee ja kaupungistuu, työikäisten määrä supistuu ja syntyvyys vähenee. Vuosina vuosien 2010 ja 2020 välillä työikäisten (15–59-vuotiaat) osuus väestöstä supistui 7 prosenttiyksikköä (osuus 63 % koko väestöstä), kun taas yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä kasvoi yli 5 prosenttiyksikköä (osuus 19 % koko väestöstä). Yllättäen väestölaskennan mukaan 0–14-vuotiaiden osuus kasvoi reilun prosenttiyksikön (osuus 18 % koko väestöstä) vuodesta 2010. Yleinen hedelmällisyysluku laski ja oli nyt 1,3 lasta naista kohden. Tämän lisäksi Kiinan kaupungistumiskehitys on jatkunut: kaupungeissa asuu aiempaa enemmän (64 % väestöstä) ja maaseudulla aiempaa vähemmän ihmisiä (36 %). Myös siirtotyöläisten määrä on kasvanut entisestään.

Väestölaskennan tulokset oli määrä julkaista huhtikuussa, mutta julkaisua lykättiin toukokuuhun. Mediassa ehdittiin huhtikuussa jo spekuloida Kiinan väestön vähentyneen jo tässä laskennassa. Väestölaskennan mukaan 0–14-vuotiaita on kuitenkin yllättäen 14 miljoonaa enemmän kuin vuosien 2006–2019 synnytystilastoissa. Lasten uskottua suurempi määrä nosti koko väestön määrän 12 miljoonaa suuremmaksi mitä vuonna 2019 ilmoitettiin. Tämä on nostanut jälleen esiin epäilyksiä siitä, että väestötilastoja on kaunisteltu ja tilanteesta on annettu todellisuutta parempi kuva. YK:n vuoden 2019 väestöennusteen mukaan Kiinan väestö alkaisi perusoletuksilla vähetä vasta vuoden 2030 jälkeen, mutta yhä heikkenevä syntyvyysaste on saanut monet arvelemaan, että väestö alkaisi supistua jo tätä aiemmin. Kiinan väestöpolitiikassa maahanmuutosta ei ole haettu ratkaisua heikkenevään huoltosuhteeseen.

Kiina tavoittelee väestöpolitiikallaan maltillista väestönkasvua ja kaupungistumista, mutta rajoittaa kumpaakin edelleen poliittisin toimin. Vaikka väestöpolitiikkaa on lievennetty jonkin verran viime vuosina, vaikuttaa Kiina olevan haluton suuriin uudistuksiin. Yhden lapsen politiikka korvattiin kahden lapsen politiikalla vasta vuonna 2016, ja sittemmin valtio on kannustanut vahvasti toisen lapsen hankintaan. Syntyvyys kasvoikin hieman vuosina 2016 ja 2017, mutta tämän jälkeen syntyvyys on kääntynyt jälleen laskuun. Monet kiinalaiset kokevat lapsesta koituvat kustannukset liian suuriksi, ja lisäksi koronapandemia on lisännyt taloudellista epävarmuutta entisestään. Tilanne on vaikea erityisesti siirtotyöläisillä, joiden lapset eivät yleensä ole virallista asuinpaikkaa rajaavan hukou-järjestelmän vuoksi oikeutettuja samaan koulutukseen tai muihin julkisiin palveluihin kuin kaupunkiin virallisesti rekisteröidyt lapset. Kiina on helpottanut siirtotyöläisten rekisteröitymistä pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, mutta suuriin kaupunkeihin muuttamista rajoitetaan edelleen tiukasti.

Kiinan väestö ikääntyy nopeasti

202120_k2.png

Lähteet: Kiinan tilastoviraston väestölaskennat, CEIC ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2021/19 Näytä viikkokatsaus 2021/21
;