BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2020/03
Öljyn hinnan noustua ja talouskehityksen vakauduttua Venäjällä on voitu muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen kartuttaa maan öljyrahastoa eli Kansallisen hyvinvoinnin rahastoa öljy- ja kaasutuloilla. Viime vuoden lopussa rahastossa oli 7 800 mrd. ruplaa (126 mrd. dollaria), mikä vastaa noin 7 % BKT:stä.
Rahasto kasvoi viime vuonna lähes 70 mrd. dollarilla. Kasvu johtui pääosin vuonna 2018 kertyneiden öljy- ja kaasutulojen siirtämisestä rahastoon kesällä. Rahaston varoista 6 100 mrd. ruplaa (99 mrd. dollaria, runsaat 5 % BKT:stä) säilytetään keskuspankissa osana Venäjän valuuttavarantoa ja ne on sijoitettu likvideihin dollari-, euro- ja puntamääräisiin kohteisiin. Loput rahaston varoista on sidottu mm. pitkäaikaisiin talletuksiin venäläisissä rahoituslaitoksissa sekä infrastruktuuriprojektien luotottamiseen.
Venäjän nykyisen budjettisäännön mukaan öljyn viitehinnan (42 dollaria tynnyriltä vuonna 2020) ylittävät öljy- ja kaasutulot säästetään rahastoon. Venäjän finanssiministeriö ennakoi Urals-öljyn keskihinnaksi tänä vuonna 57 dollaria tynnyriltä ja odottaa rahaston kasvavan 11 000 mrd. ruplaan (9 % BKT:stä) vuoden loppuun mennessä.
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoilla oli alun perin määrä kattaa eläkejärjestelmän kustannuksia. Nykyään se on kuitenkin tarkoitettu lähinnä suhdannevaihtelujen tasaamiseen ja sitä voidaan käyttää tietyin edellytyksin budjettialijäämien kattamiseen. Tähän tarkoitukseen varoja käytettiin öljyn hinnan romahdettua vuonna 2014. Rahastovaroja ohjattiin budjettimenojen rahoitukseen yhteensä noin 90 mrd. dollaria vuosina 2015—17.
Jos rahaston likvidit varat ylittävät 7 % BKT:stä, varoja on mahdollista sijoittaa myös talouskehitystä tukeviin tarkoituksiin. Parhaillaan käsittelyssä on lakiluonnos, jonka mukaan rahastovaroja voitaisiin käyttää vuosina 2020–22 korkeintaan 1 000 mrd. ruplaa (16 mrd. dollaria) infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja vientiluottoihin.
Venäjän öljyrahastovarat
Lähde: Macrobond, Finanssiministeriö.