BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2019/39
Keskustelu on kohdistunut kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidien varojen sijoittamiseen siinä vaiheessa, kun likvidit varat ylittävät niille asetetun tavoitekoon. Rahaston varoja voidaan budjettilainsäädännön pohjalta käyttää esimerkiksi kotimaisten investointihankkeiden luotottamiseen (mutta ei budjettimenojen kattamiseen), kun rahaston likvidien varojen määrä ylittää 7 % BKT:stä.
Rahaston varoja on jo aikaisemmin sidottu erilaisiin hankeluottoihin niin, että rahaston kokonaisvarojen määrän ollessa tällä hetkellä 7,5 % BKT:stä sen likvidit varat ovat 6 % BKT:stä. Likvidien varojen tavoitekoon ennakoidaan ylittyvän ensi vuonna siksi, että finanssiministeriön tileillä on jo suuri määrä tänä vuonna kertyneitä federaation budjettisäännön määrittämiä ns. ylimääräisiä öljyverotuloja, jotka odottavat siirtoa vararahastoon. Rahaston säännösten mukaan kunkin vuoden ylimääräiset öljyverotulot on siirrettävä rahastoon seuraavan vuoden lokakuun alkuun mennessä. Tänä ja viime vuonna varojen siirrot tehtiin kesällä. Ylimääräisiä öljyverotuloja ovat budjettisäännön mukaan ne, jotka kertyvät Urals-öljyn toteutuneen hinnan ylittäessä säännössä asetetun laskennallisen ns. perushinnan. Perushinta nousee 2 % vuodessa ja on tänä vuonna noin 42 dollaria tynnyriltä.
Venäjän keskuspankki on tehnyt arvioita vararahaston eri sijoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta talouteen. Niiden joukossa on kotimaisten sijoitusten ohella luottojen myöntäminen ulkomaisille osapuolille, jotka sitoutuisivat käyttämään luotot venäläisten tuotteiden ostoihin. Arviot eivät kuitenkaan edusta keskuspankin omaa kantaa asiassa. Keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina totesikin hiljattain, että selkeämpi vaihtoehto vaikuttaa rahaston varojen kertymiseen olisi nostaa budjettisäännön perushintaa öljylle.
Finanssiministeriö on puolestaan korostanut, että mitään suunnitelmia budjettisäännön muuttamiseksi ei ole. Ministeriön mukaan rahastosta tehtävät investoinnit ovat rahastolle takaisinmaksettavaa lainaa, ja investointeja on syytä pyrkiä tekemään yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Yhtenä kanssarahoittajana voisi olla mukana Venäjän suorien sijoitusten rahasto. Sen toiminnassa on noussut esiin mahdollisuus, että ulkomaiset valtionrahastot voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan hankkeiden rahoitukseen Venäjällä, jos Venäjän oma valtion vararahasto on mukana.
Talousministeri Maksim Oreshkinin mukaan talousministeriö näkisi mielellään vararahaston varoja myönnettävän luottoina venäläisten yritysten viennin lisäämiseen. Myös Venäjän teollisuuden ja yrittäjien liitto (RSPP) on ehdottanut tätä niin, että rahasto tallettaisi varoja pankkeihin, jotka käyttäisivät niitä vientiä edistäviin luottoihin.