Kiinan keskuspankki on kasvattanut kultareservejään

Kiinan keskuspankki kertoo ostaneensa kuluvana vuonna valuuttavarantoonsa noin 100 tonnia lisää kultaa. Keskuspankin tilastojen mukaan kultareservi oli syyskuun lopussa 2 410 tonnia (324 mrd. USD), mikä tekee siitä maailman viidenneksi suurimman Yhdysvaltojen, Saksan, Italian ja Ranskan jälkeen. Kullan osuus valuuttavarannosta on kasvanut nopeasti kultaostojen ja kullan maailmanmarkkinahinnan nousun myötä. Syyskuun lopulla Kiinan 3 800 mrd. dollarin valuuttavarannosta 9 % oli sijoitettuna kultaan, kun osuus oli vielä kymmenen vuotta sitten 2 %. Keskuspankki ei ole käytännössä kommentoinut lainkaan kultaostojaan.

Myös muut kiinalaistoimijat kuin keskuspankki ovat ostaneet huomattavasti kultaa ulkomailta kuluvana vuonna. Kiinan tullin mukaan kullan tuontimäärä (pl. keskuspankki) oli tammi-syyskuussa noin 500 tonnia suurempi (+60 %) kuin vuotta aiemmin. Kultaa ostetaan sijoitusmielessä, korujen valmistamiseen ja teollisuuden käyttöön. Kansainvälisesti etenkin sijoituskullan suosio on kasvanut viime aikoina.

Merkittävien kultaostojen ohella Kiina on myös maailman suurin kullan tuottaja. Kansainvälinen kullan tuottajien etujärjestö World Gold Councilin tilastojen mukaan Kiina tuotti viime vuonna 384 tonnia kultaa, mikä oli noin 10 % koko maailman tuotannosta. Venäjä oli maailman toiseksi suurin tuottaja (345 tonnia) ja Suomi Euroopan suurin tuottaja (9 tonnia). Kiinassa kullan tuotanto on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, mutta tuotantomäärät ovat edelleen kaukana vuosien 2014–2016 huipputasosta (noin 450 tonnia).

Kiina pyrkii myös vahvistamaan Hongkongin kansainvälistä roolia kullassa. Syyskuussa julkistetun viisivuotissuunnitelman (BOFIT Viikkokatsaus 40/2026) mukaan pyrkimyksenä on tehdä kaupungista merkittävä kullan kauppa-, varastointi- ja selvityskeskus. Tiettäväsi osa Kiinan keskuspankin kullasta säilytetään Hongkongissa.