BOFIT Viikkokatsaus 44/2026
Kiinan kotimainen lainakannan kasvu jatkaa hidastumistaan
Pankkilainakanta kasvoi syyskuussa vain 4,8 % vuodentakaisesta. Kasvuvauhti on hidastunut viime vuodet ja on vuodesta 1998 alkaneen historiansa alimmalla tasollaan. Lainojen kysyntä on ollut vaisua, vaikka rahapolitiikalla on yritetty kohdentaa edullista rahoitusta halutuille sektoreille. Syyskuun lopussa Kiinan kotimainen pankkilainakanta oli 194 % BKT:stä. Kanta on kasvanut nimellistä BKT:tä hieman hitaammin ja osuus on supistunut hiukan (195 % BKT:stä syyskuussa 2025).
Kotitalouksille myönnettyjen pankkilainojen kanta on supistunut 3,6 % vuodentakaisesta ja oli syyskuun lopussa 39 % BKT:stä. Suurin syy tähän on asuntolainakannan supistuminen. Syyskuun lopussa kotitalouksilla oli asuntolainoja 35 900 mrd. juanin (25 % BKT:stä) edestä. Vuoden 2022 syyskuussa kanta oli vajaa 39 000 mrd. juania (32 % BKT:stä). Myös muiden kotitalouksille myönnettyjen lainojen kanta on kuluvana vuonna supistunut. Yritysten (pl. rahoitussektori) ja valtion organisaatioiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi yhä noin 7 % vuodentakaisesta.
Keskuspankin julkaiseman kotimaisen kokonaisrahoituskannan (AFRE) kasvu on myös hidastunut, ja se oli syyskuussa 7,1 % vuodentakaista suurempi. Kanta sisältää pankkilainojen lisäksi rahoitussektorin ulkopuolisten yritysten sekä keskus- ja paikallishallinnon joukkovelkakirjarahoituksen, osakeantien kautta hankitun rahoituksen ja varjopankkisektorin instrumentteja. Nopeinta kasvu oli valtionlainoissa, joiden kanta kasvoi 13,7 % vuodentakaisesta. AFRE-aggregaatti sisältää keskus- ja paikallishallinnon liikkeeseen laskemat velkakirjat (ml. nk. erikoisbondit), muttei esimerkiksi rahoitusyhtiöiden kautta hankittua budjetin ulkopuolista rahoitusta tai valtion rahastojen velkaa. Myös yritysbondien kanta kasvoi 9,3 %. Varjopankkisektorin instrumenttien yhteenlaskettu kanta pysyi suunnilleen vuodentakaisella tasolla. Syyskuun lopussa kokonaisrahoituskanta oli 321 % BKT:stä (315 % syyskuussa 2025). Kasvu selittyy suurimmaksi osaksi valtionlainoilla, joiden kanta kasvoi 72 prosenttiin BKT:stä (67 % syyskuussa 2025).
