Venäjän tuotanto kasvaa hitaasti valtion menojen mittavista lisäyksistä huolimatta

Venäjän kasvu jatkui vaimeana syyskuussa. Venäjän talousministeriön ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi syyskuussa 0,5 % vuotta aiemmasta ja tammi-syyskuussa 0,6 % vuotta aiemmasta. Tuotannon kehitys on entistä eriytyneempää: sotaan kytkeytyvät toimialat kasvavat valtion menojen vetämänä, kun taas etenkin öljyteollisuus on kärsinyt Ukrainan tekemistä iskuista. Valtion paisuva alijäämä ja Ukrainan iskujen aiheuttamat tuotantokapasiteetin menetykset ovat kiihdyttäneet myös inflaatiota. Keskuspankki on joutunut pysäyttämään koronlaskut ja pitämään avainkoron korkeana inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Valtion paisuvien menojen rahoittaminen on vaikeutunut ja valtion kasvava velkatarve heikentää myös yksityisen sektorin rahoitusmahdollisuuksia entisestään. 

Tuotantoa ovat edelleen tukeneet sotaan kytkeytyvät alat ja kulutus, öljyteollisuus kärsii Ukrainan iskuista

Teollisuustuotanto pyrähti jälleen syyskuussa hieman ylöspäin ja kasvua kertyi 2 % vuotta aiemmasta. Teollisuustuotannon kehitys on sahannut kuukausittain, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna taso on pysynyt käytännössä muuttumattomana viimeisen parin vuoden ajan. Teollisuustuotannon sisällä toimialoittainen kehitys on jakautunut yhä voimakkaammin tänä vuonna. Etenkin öljyn tuotantoon liittyvät teollisuudenalat ovat kehittyneet heikosti Ukrainan iskujen seurauksena. Syyskuussa koko kaivannaisteollisuuden tuotanto supistui 4 % ja öljynjalostus 17 % vuotta aiemmasta. Rosstat ei enää julkaise tilastoja öljyn tuotannosta, mutta kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan Venäjä tuotti raakaöljyä syyskuussa noin 9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

Jalostusteollisuudessa kasvua ovat vetäneet sotaan kytkeytyvät toimialat, joiden tuotanto kasvoi jälleen syyskuussa nopeasti. Viime kuukausina kasvua on nähty myös autoteollisuudessa. Taustalla on osittain viime vuoden heikko vertailukohta. Osittain tuotannon kasvu näyttää heijastavan myös kiinalaisten autojen kokoonpanon lisääntymistä venäläisissä tehtaissa, joista länsimaiset autonvalmistajat ovat poistuneet. Venäjän kierrätysmaksujen rajut korotukset ovat voineet johtaa kokoonpanon siirtämiseen, koska venäläiset valmistajat saavat kierrätysmaksuista kompensaatiota valtiolta. Tammi-syyskuussa henkilöautoja valmistettiin Venäjällä kuitenkin edelleen noin 40 % vähemmän kuin vuoden 2021 vastaavana ajankohtana.   

Vähittäiskaupan kasvu jatkui edelleen syyskuussa ja kasvua kertyi 4 % vuotta aiemmasta. Kasvuvauhti on hidastunut keväästä, mutta pysynyt viime kuukausina melko vakaana. Kaupan kasvua on hidastanut palkkakehityksen vaimeneminen. Viime kuukausina reaalipalkat ovat kasvaneet enää noin 3 % vuotta aiemmasta eli selvästi aiempaa hitaammin. Samalla työttömyysaste on noussut hitusen, mutta se on edelleen hyvin matalalla tasolla vain hieman yli 2 prosentissa. Myös keskuspankin yrityskysely viittaa siihen, että työmarkkinoiden kireys on hieman hellittänyt.

Rakentaminen on vähitellen elpynyt alkuvuoden jyrkästä pudotuksestaan. Syyskuussa kasvua kertyi 3 % vuotta aiemmasta edelliskuukausien tapaan. Maatalouden kehitys on sitä vastoin ollut tänä vuonna heikkoa. Kuukausittaista vaihtelua on ollut paljon, mutta tammi-syyskuussa maataloustuotanto supistui 3 % vuotta aiemmasta. Etenkin monien vihannesten ja kasvisten tuotanto on vähentynyt. Lisäksi Ukrainan iskut ovat vaikeuttaneet erityisesti venäläisen viljan vientiä, joka kulkee pääosin Mustanmeren kautta.  

Keskuspankki piti avainkoron jälleen ennallaan inflaatiopaineiden kiristyessä 

Venäjän keskuspankki piti lokakuun kokouksessaan avainkorkonsa jälleen ennallaan 14 prosentissa. Inflaatio on kiihtynyt viime kuukausina ja inflaatio-odotukset ovat yhä korkealla, vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa. Keskuspankki arvioi, että heinä-syyskuussa kausitasoitettu, vuositasolle korotettu inflaatio oli 8 % eli selvästi nopeampaa kuin edellisellä vuosineljänneksellä (5 %).

Keskuspankki arvioi kiihtymisen johtuvan pitkälti väliaikaisista tekijöistä eli tuotantokapasiteetin menetyksistä (Ukrainan iskujen vuoksi) sekä lokakuun alussa toteutettujen kunnallispalvelujen säänneltyjen hintojen korotuksista (tänä vuonna hintojen vuosittaista nostoa lykättiin tavallista myöhäisemmäksi syyskuussa järjestettyjen duuman vaalien vuoksi). Keskuspankki näkee edelleen riskejä inflaation kiihtymisestä mm. tuotantohäiriöiden pitkittymisen tai ennakoitua suuremman budjettialijäämän seurauksena. Keskuspankki arvioi, että uusi budjettikehikko ei lisää inflaatiopaineita. Jos toteutunut finanssipolitiikka on kuitenkin suunnitelmia löysempää, voidaan rahapolitiikkaa vastaavasti joutua kiristämään ennakoitua enemmän. Viime vuosina valtiontalouden alijäämä on säännöllisesti ollut budjetoitua suurempi.     

Keskuspankki esitteli korkokokouksen yhteydessä myös päivitetyn talousennusteensa. Tämän vuoden BKT-ennuste oli tarkennettu 0,5–1 prosenttiin ja ensi vuoden ennustetta laskettu hieman 1–2 prosenttiin aiemmasta 1,5–2,5 prosentista. Sekä yksityisen kulutuksen että investointien kasvuennustetta oli viilattu hieman alaspäin. Lisäksi keskuspankki nosti hieman inflaatioennusteitaan. Inflaation odotetaan nyt olevan tämän vuoden lopussa 7,1–7,6 % ja ensi vuonna keskimäärin 5,2–5,7 %. Keskuspankki odottaa inflaation palaavan 4 prosentin tavoitteeseen ensi vuoden lopussa, mutta se vaatii aiemmin ennakoitua kireämpää rahapolitiikkaa. Keskuspankki odottaa nyt avainkoron olevan ensi vuonna keskimäärin 12,5–13,5 %, kun vielä heinäkuun ennusteessa keskimääräiseksi koroksi arvioitiin 10,5–12,5 %.   

Federaatiobudjetin alijäämä on tänä vuonna jälleen huomattavasti budjetoitua suurempi

Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin tulot kasvoivat tammi-syyskuussa 10 % vuotta aiemmasta. Öljy- ja kaasutulot olivat 17 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. IEA:n arvion mukaan venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta oli tammi-syyskuussa 71 dollaria tynnyriltä, kun se viime vuoden vastaavana ajankohtana oli vain 59 dollaria tynnyriltä. Finanssiministeriön mukaan öljy- ja kaasutulojen supistuminen dollarihinnan noususta huolimatta johtuu etenkin ruplan viimevuotista vahvemmasta dollarikurssista sekä öljyjalosteiden tuottajille maksetuista kompensaatiomaksuista, jotka vähentävät öljytuloja. Öljyn hinnan viimeaikainen nousu näkyy Venäjän budjettituloissa vasta viiveellä. IEA arvioi venäläisen öljyn keskimääräisen vientihinnan nousseen syyskuussa jyrkästi 93 dollariin tynnyriltä.

Federaatiobudjetin muut kuin öljy- ja kaasutulot sitä vastoin kasvoivat 19 % vuotta aiemmasta. Etenkin arvonlisäverosta kertyneet tulot ovat kasvaneet tänä vuonna nopeasti, tammi-lokakuussa kasvua kertyi 27 %. Yleistä arvonlisäverokantaa nostettiin tämän vuoden alussa kahdella prosenttiyksiköllä. Yrityksiltä peritystä voittoverosta saatavat tulot kasvoivat tammi-lokakuussa 8 % vuotta aiemmasta.   

Federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-lokakuussa 15 % vuotta aiemmasta. Tämän vuoden menoarviota onkin korotettu huomattavasti ja nyt tämän vuoden menojen ennakoidaan olevan 4 500 mrd. ruplaa suuremmat kuin tälle vuodelle laaditussa alkuperäisessä budjettisuunnitelmassa. Samalla tälle vuodelle ennakoitu alijäämä on lähes kaksinkertaistunut alkuperäiseen budjettiin verrattuna. Nyt tämän vuoden federaatiobudjetin alijäämäksi odotetaan noin 7 300 mrd. ruplaa (3 % BKT:stä). Finanssiministeriön mukaan lisämenot aiotaan rahoittaa pääosin muista lähteistä kuin kasvattamalla tälle vuodelle suunniteltua velanottoa. Tällä pyritään helpottamaan luottojen saatavuutta yksityiselle sektorille sekä tukemaan rahoitusmarkkinoiden vakautta.