Ukrainan talousnäkymät aiempaa synkemmät vienti-infrastruktuurin tuhojen takia 

Ukrainan talouskasvu tyrehtyi vuoden 2026 ensimmäisen puolen vuoden aikana ja bruttokansantuotteen määrä säilyi noin edellisvuoden tasolla. Teollisuustuotanto supistui 1 % tammi-elokuussa edellisvuoteen verrattuna erityisesti Venäjän hyökkäysten tuhottua tärkeää logistiikkainfrastruktuuria ja merkittäviä tuotantolaitoksia. Kaivannaisalaa painoi metallimalmien louhinnan supistuminen 19 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi jalostusteollisuudessa metallinjalostus on kärsinyt Venäjän kiihtyvistä pommituksista ja supistui vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 13 %. Yksi Ukrainan merkittävimmistä teräksen tuottajista, Zaporizhstal, on kärsinyt pahoja tuhoja elokuusta lähtien ja tuotanto on keskeytetty. Kotimaisen puolustusteollisuuden kysyntä on kuitenkin osittain ylläpitänyt jalostusteollisuuden tuotantoa.

Ukrainan viennin ja tuonnin kehityskulut ovat eronneet yhä selkeämmin vuodesta 2025 lähtien. Tammi-elokuussa 2026 Ukrainan kauppataseen alijäämä kasvoi vuositasolla 50 % tuonnin voimakkaan kasvun takia (+26 %). Tuontia kasvattavat erityisesti energian hintojen nousu ja energiasektorin tuhot sekä puolustukselle välttämättömien koneiden, laitteiden ja niiden varaosien yhä kasvava tarve. Samaan aikaan viennin arvo kasvoi vain hieman alle prosentin, vaikka Ukrainan tärkeimpien vientituotteiden, viljojen ja öljykasvien, satokausi oli erinomainen. Kasvava kauppataseen alijäämä heikentää Ukrainan kykyä rahoittaa puolustusmenojaan entisestään ja lisää tarvetta ulkoiselle rahoitukselle.

Ukrainan satamaliikenne lähes pysähdyksissä, rautateiden pommitukset yhä tuhoisampia

Erityisesti satamiin kohdistuneet iskut ovat estäneet ruokatuotteiden viennin. Rautateihin kohdistuneet iskut taas ovat rajoittaneet vientiä maateitse. Elokuussa rahtikuljetukset rautateitse laskivat lähes 30 % viime vuoteen verrattuna turvallisuustilanteen heikennyttyä. Syys- ja lokakuussa Venäjä on iskenyt suoraan juniin, rautatiekalustoon ja asemiin viidellä eri alueella. Ukraina on käynyt keskusteluja rautatietariffien laskemisesta naapurimaidensa Moldovan ja Romanian kanssa, jotta erityisesti viljaa voitaisiin viedä suurempia määriä Odesan satamien ollessa käytännössä suljettuina. Merkittävä osa vientiin tarkoitetuista ruokatuotteista joudutaan nyt varastoimaan väliaikaisesti, ja maataloustuottajien tulot viivästyvät tai jäävät kokonaan saamatta. Maatalousministeriö arvioi vaikeutuvan tilanteen heijastuvan negatiivisesti ensi satokauden kylvöihin.

Ukrainalla on ollut vuodesta 2022 lähtien käytössään käytännössä vain suur-Odesan satamat sekä pienemmät Tonavan suulla sijaitsevat satamat (erityisesti Reni ja Ismail). Kuluvana vuonna Venäjä on tehostanut iskujaan Odesan satamiin, joiden kautta on perinteisesti kuljetettu 90 % Ukrainan tavaraviennistä. Tämä on tyrehdyttänyt laivaliikenteen, eivätkä Tonavalla liikennöivät pienemmät jokilaivat pysty täysin korvaamaan meriteitse liikennöiviä konttilaivoja. Lisäksi Tonavan satamat ovat kärsineet drooni-iskuista, Tonavan vedenpinnan laskusta sekä reitin rahtiterminaalien riittämättömästä kapasiteetista. Elokuussa Ukraina pystyi viemään vain 20 % mahdollisista viljan vientimääristään. Ukraina on yksi maailman suurimmista ruokatuotteiden viejistä, ja merkittävimmät ukrainalaisten ruokatuotteiden tuojamaat sijaitsevat Pohjois-Afrikassa sekä Lähi-idässä. Ukraina on neuvotellut Intian, Turkin ja Egyptin kanssa ruokatuotteiden kuljetusten turvaamisesta Mustallamerellä. Myös Venäjän vienti Mustanmeren kautta on vaikeutunut, mutta toistaiseksi Venäjä on torjunut yritykset luoda turvallinen väylä ruokatuotteiden viennille. Ukraina ja Venäjä vastaavat yhdessä noin neljäsosasta maailman viljanviennistä, ja suuri osa myös Venäjän viljanviennistä kulkee Mustanmeren kautta.

Tukirahoitusten maksatusta lykätty reformien viivästymisen takia

EU on pidättänyt Ukrainalle kuuluvia avustuseriä, koska vaadittavat uudistukset ovat myöhästyneet. Syyskuun loppuun mennessä EU:n rahoituksesta on pidätetty 5 mrd. euroa. Samalla arviot Ukrainan valtiontalouden rahoitustarpeista ovat kasvaneet, ja Ukraina ilmoitti tarvitsevansa 27 mrd. dollaria lisärahoitusta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kuluja ovat kasvattaneet odotettua heikompi verokertymä, taistelujen kiihtyminen ja suuremmat tuhot. Ukraina on esittänyt vuodelle 2027 korvamerkityn EU:n puolustustuen aikaistamista, mutta EU on painottanut neuvotteluissa vaadittujen uudistusten edistymistä. 

Ukrainan parlamentin, Verkhovna Radan, tulisi säätää noin 35 lakia marraskuun puoleenväliin mennessä täyttääkseen kaikki rahoittajien vaatimat kriteerit. Lisäksi hallituksen tulisi tehdä useita merkittäviä päätöksiä. Ukrainan hallituksella on ollut vaikeuksia erityisesti sellaisten päätösten edistämisessä, jotka vahvistaisivat maan lainsäädäntöelimiä ja korruptionvastaisia viranomaisia. Yksi suuri kiistakysymys on uuden valtakunnansyyttäjän valinta avoimella haulla poliittisen nimityksen sijaan. Edellinen valtakunnansyyttäjä sai syytteet korruptiosta, erosi tehtävästään ja pakeni maasta syyskuussa. Lisäksi Ukrainan hallitus ja lainsäätäjät ovat ajautuneet pitkäaikaiseen poliittiseen vastakkainasetteluun, ja osa presidentti Zelenskyn oman puolueen edustajista on vastustanut hallituksen ehdotuksia. Näiden toimien onnistumisesta riippuu yhteensä noin 18 mrd. dollarin avustussumma EU:lta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja Maailmanpankilta. Ukraina myös ilmoitti lokakuussa, että rahoitustarpeet vuodelle 2027 ovat kasvaneet 70 mrd. dollariin. EU:n vuosille 2026–27 korvamerkitty 90 mrd. euron tukilaina ei riitä kattamaan näitä tarpeita, ja EU hakee lisärahoitusta jäsenmaiden lisäksi muilta kumppaneilta, kuten Iso-Britannialta, Kanadalta ja Norjalta.