Kiinan virallinen talouskasvu hieman nopeampaa kolmannella neljänneksellä

Kiinan talous kasvoi virallisten tilastojen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 4,5 % vuodentakaisesta ja 1,2 % edellisestä neljänneksestä. Kasvu nopeutui hieman toisesta neljänneksestä (4,3 % v/v ja 0,9 % n/n). Koko kuluvan vuoden kasvu pysyi näin viranomaisten 4,5–5 prosentin tavoitehaarukassa. Talouden kasvua tukivat edelleen pääsääntöisesti teollisuustuotanto ja vienti, kun taas kotimaisen kysynnän kasvu pysyi vaimeana.

BOFITin vaihtoehtoinen BKT-laskelma viittaa talouskasvun hidastuneen vuoden mittaan, ja kolmannella neljänneksellä se oli jo reilun prosenttiyksikön virallista lukemaa matalampi. Vaihtoehtoisen laskelman vaihteluväli pysyi toisen neljänneksen tapaan kuitenkin hyvin suurena. BOFIT julkaisee oman ennusteensa Kiinan taloudelle seuraaville kahdelle vuodelle Kiina-tietoiskussa 2.11. 

Teollisuustuotanto kasvoi syyskuussa 5,5 % vuodentakaisesta. Kasvu oli selvästi nopeinta korkean teknologian aloilla, kuten elektroniikkateollisuudessa sekä erikoiskoneiden ja kuljetusvälineiden valmistuksessa. Sen sijaan tuotanto supistui mm. hiilikaivoksissa, rakennusmateriaalien valmistuksessa sekä muiden metallien kuin raudan ja teräksen tuotannossa.

Tavaraviennin arvo kasvoi dollareissa mitattuna peräti 36 %. Osa viennin arvon kasvusta johtui vientihintojen noususta, mutta myös viennin määrä on kasvanut nopeasti. Tammi-elokuussa viennin volyymi kasvoi keskimäärin noin 10 % vuodentakaisesta. Viennin kasvu on tänä vuonna keskittynyt entistä selvemmin muutamille korkean teknologian teollisuudenaloille, kun taas perinteisempien vientialojen kehitys on ollut selvästi vaimeampaa.

Kotimaisen kysynnän kasvu on sen sijaan pysynyt vaisuna. Kuluttajahintainflaation avulla arvioitu vähittäiskaupan reaalikasvu oli syyskuussa edelleen lähellä nollaa. Autojen myynti supistui nimellisesti viidenneksen edellisvuodesta. Myös rakennus- ja sisustusmateriaalien sekä huonekalujen vähittäismyynti supistui. Kiinteiden investointien supistuminen jatkui syyskuussa, ja tammi–syyskuussa ne olivat nimellisesti noin 7 % edellisvuotta vähäisemmät. Investoinnit vähenivät useimmilla päätoimialoilla, mutta korkean teknologian investoinnit jatkoivat kasvuaan. Erityisen nopeasti investoinnit kasvoivat informaatiopalveluissa, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa sekä elektroniikka- ja viestintälaitteiden valmistuksessa. Kiinteistösektorin korjausliike ei osoita laantumisen merkkejä. Myytyjen asuntojen pinta-ala väheni vielä syyskuussa 20 % ja aloitettu rakennuspinta-ala 25 % vuodentakaisesta.

Kuluttajahintojen nousu pysyi syyskuussa maltillisena 0,9 prosentissa ja ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli 1,0 %. Teollisuuden tuottajahintojen nousu kiihtyi 5 prosenttiin vuodentakaisesta. Tuottajahintojen nousua on vauhdittanut etenkin energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen.

Kiinan keskuspankki on pitänyt rahapolitiikan yleisen virityksen ennallaan, mutta julkisti syyskuun lopulla uusia kohdennettuja kevennystoimia. Keskuspankki laski politiikkapankeille suunnatun PSL-rahoituksen (Pledged Supplementary Lending) koron 1,75 prosentista 1,5 prosenttiin ja laajensi rahoitusohjelman käyttökohteita. PSL-rahoituksen kautta pyritään kanavoimaan edullista rahoitusta strategisiin investointeihin. Koronlaskuista huolimatta PSL-rahoituksen kanta on supistunut voimakkaasti viime vuosina. Lokakuun alussa otettiin käyttöön myös uusien ensiasuntojen korkotuki, jossa valtio alentaa enintään miljoonan juanin lainan korkoa yhdellä prosenttiyksiköllä enintään viiden vuoden ajaksi. Lisäksi keskuspankki kasvatti teknologia- ja laiteinvestointeihin sekä pienille ja yksityisille yrityksille suunnattujen jälleenrahoitusohjelmien kiintiöitä. Näiden ohjelmien lainakannat olivat supistuneet vuoden 2025 ensimmäiselle neljännekselle asti, minkä jälkeen niiden julkaiseminen on lopetettu. Kiintiöiden kasvattaminen ei siten välttämättä merkitse rahoituksen lisääntymistä, ja kohdennettujen kevennystoimien kokonaisvaikutukset jäänevät vähäisiksi.