BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2021/06
Kiinan ulkoministeri totesi helmikuun alussa lausunnossaan panneensa merkille sotilasvallankaappauksen Myanmarissa ja toivoi osapuolten pääsevän yhteisymmärrykseen Myanmarin perustuslain puitteissa ja kansainvälisen yhteisön tukevan vakautta maassa. Kiina ja Venäjä estivät sotilasvallankaappauksen tuomitsevan lauselman hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa. Myanmarin tilanne kärjistyi armeijan tukemien puolueiden hävittyä marraskuiset parlamenttivaalit, joiden selväksi voittajaksi nousi vallassa ollut Demokraattinen yhteenliittymä -puolue (NLD) 82 prosentin äänisaaliilla. NLDn vaalilupauksiin kuului armeijan roolin asteittainen vähentäminen Myanmarin hallinnossa.
Kiinan eteläpuolella sijaitseva Myanmar kuuluu maailman köyhimpien maiden joukkoon. Sen taloudellinen kiinnostavuus kasvoi merkittävästi, kun maan hallintoa muutettiin demokraattiseen suuntaan kymmenisen vuotta sitten. Myanmarin tärkein kauppakumppani on Kiina, joka kattaa noin kolmanneksen tavarakaupasta, niin kuin myös Myanmarin ulkomaisesta velasta. Kiina rakentaa Yunnanin maakunnasta Myanmarin läpi väylää Intian valtamerelle silkkitiehankkeensa (Belt and Road Initiative) puitteissa. Myanmarista kulkee jo sekä öljy- että kaasuputki Kiinaan. Suunnitelmiin kuluu mm. rautatien rakentaminen Kunminginista, Kiinasta, Kyakpuyn satamakaupunkiin Myanmarissa Bengalin lahden rannalla. Suurten ulkomaisten investoijien joukkoon kuuluvat myös Japani, jolla on jo pitkään ollut taloudellista yhteistyötä Myanmarin kanssa, ja Intia, joka on tänä vuonna avaamassa syvänmeren satamaa Sittwen satamakaupunkiin Myanmarissa.
Kiinan ja Myanmarin välisen väylän rakentamista ovat hidastaneet mm. pitkään jatkuneet levottomuudet Myanmarin pohjoisosissa Kiinan armeijan ja etnisten kapinallisryhmien välillä. Kiinan puolelle pyrkii aika-ajoin Myanmarista pakolaisia taisteluja pakoon. Kiina on toiminut selkkauksissa välittäjänä, mutta sitä kuitenkin myös syytetään joidenkin kapinallisryhmien tukemisesta. Myanmarissa vallan kaapannut sotilasjohto onkin viime vuosina suhtautunut varauksellisesti kiinalaisten yhteistoimintapyrkimyksiin.
Kiina oli Myanmarin suurin ulkomainen velkoja vuonna 2019
Lähteet: Maailmanpankki ja BOFIT.