Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2020/11

Konsolidoidun budjetin (federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjettien) tulojen kasvu hidastui vuonna 2019 ja oli noin 6 %. Budjettimenojen kasvu yltyi lähemmäs 10 prosenttiin eli nopeimmaksi moneen vuoteen. Budjetin ylijäämä supistui, mutta se oli suhteessa BKT:hen edelleen noin 2 % (vuonna 2018 lähes 3 %).

Tulojen hidastunut kasvu johtui öljy- ja kaasuverotulojen laskusta yli 10 prosentilla. Niiden osuus konsolidoidun budjetin kaikista tuloista laski viidesosaan eli vuosien 2015−2017 tasolle. Muiden budjettitulojen kasvu hidastui hieman, mutta oli yli 10 %. Tulot arvonlisäveroista kasvoivat jälleen nopeasti (18 %) ja niiden osuus konsolidoidun budjetin tuloista nousi 18 prosenttiin. Palkkoihin perustuvien sosiaaliverotulojen kasvu laantui, mutta niiden osuus budjettituloista oli edelleen viidesosa. Myös tulot yritysten voittoveroista ja työtuloveroista lisääntyivät (kasvua 10 %) edellisvuotta hitaammin.

Konsolidoidun budjetin menoeristä nopeimmin kasvoivat vuonna 2019 menot asuntosektorille ja talouden eri aloille − kumpikin reilusti yli 15 %. Edellisvuoden tapaan menot terveydenhoitoon (14 %) ja koulutukseen (10 %) nousivat ripeästi. Myös valtionhallinnon menot kasvoivat toisena peräkkäisenä vuonna lähes 10 %. Puolustuksen sekä sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menojen kasvu elpyi, mutta jäi 6 prosenttiin. Sosiaalitukimenojen kasvu pysyi melko maltillisena niin eläkkeiden kuin muiden sosiaalitukien osalta.

Vuosille 2020−2022 duuma on hyväksynyt federaation sekä valtion eläkerahaston budjettien muutokset, jotka johtuvat mm. presidentti Putinin tammikuisen parlamenttipuheen lupaamista lisäyksistä sosiaalitukiin. Mikäli alueiden ja kuntien tuloarviot ovat edelleen viime syksyn luokkaa, konsolidoidun budjetin tulot kasvavat em. muutoksilla tänä vuonna kolmisen prosenttia ja vuosina 2021−2022 noin 6 % vuodessa. Kahden jälkimmäisen vuoden tuloarvion kohotus johtuu suurelta osin federaation budjettiin menevän keskuspankin ylijäämän noususta, joka on seurausta hiljattain päätetystä keskuspankin enemmistöomistaman Sberbankin ostamisesta valtiolle (kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoilla). Konsolidoidun budjetin menot lisääntyvät em. muutoksilla ja aluebudjettien viime syksyn menoarvioilla noin 6,5 % vuodessa vuosina 2020−2022 eli hieman viime vuoden puolella odotettua nopeammin.

Näillä tulo- ja menoarvioilla näkymä konsolidoidun budjetin lievästä ylijäämästä pysyisi ennallaan (federaatiobudjetin ylijäämä olisi tänä vuonna 0,8 % BKT:stä). Tuloarviot perustuvat kuitenkin jo aiemmin optimistiseksi luonnehdittuun talousennusteeseen (BKT:n kasvu lähes 2 % tänä vuonna ja yli 3 % vuodesta 2021 alkaen). Lisäksi viimeaikainen öljyn hinnan putoaminen heittää varjon budjetin öljynhintaoletukseen, joka on tälle vuodelle vajaat 58 dollaria (Urals-öljy). Hinnan laskusta johtunut ruplan kurssin luisu vaimentaa budjetin dollarimääräisten öljy- ja kaasuverotulojen supistumista, mutta tämä ei riitä kompensoimaan hinnanlaskun negatiivista vaikutusta reaalitalouteen. Noin 50 dollarin hinta tälle vuodelle kääntäisi budjetin hiukan alijäämäiseksi nykyisillä menoarvioilla. Toisaalta Venäjällä on puskurina likvidejä varoja kansallisen hyvinvoinnin rahastossa sekä odottamassa siirtoa rahastoon summa, joka on yli 9 % BKT:stä.

Venäjän konsolidoidun budjetin suurimmat tulo- ja menoerät 2011−2019

Lähde: Finanssiministeriö.


Näytä viikkokatsaus 2020/10 Näytä viikkokatsaus 2020/12