Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/26

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö julkaisi helmikuussa julkisyhteisöjen hankintoja rajoittavan asetusluonnoksen. Sen mukaan valtiollisten tahojen on ostettava tietokoneet, viestintävälineet ja kodinkoneet kotimaisilta tuottajilta, jos näillä on myydä sopivia tuotteita. Kotimaiseksi tuottajaksi lasketaan vähintään puoliksi venäläisten omistamat yhtiöt.

Asetusluonnos on osa Venäjän tuonninkorvauspolitiikkaa. Tällä hetkellä venäläinen teollisuus on hyvin riippuvainen ulkomailta tuotavista koneista. Varsinkin kalliiden ja laadukkaiden tuotteiden luokassa venäläisten yhtiöiden markkinaosuus on pieni. Virallisesti tuontia rajoittavien toimien tarkoitus on vähentää riippuvuutta ulkomaista ja monipuolistaa kotimaan tuotantorakennetta. Usein toimilla tosin suositaan vain lopputuotteen kokoamista Venäjällä tai sen suorittavan yhtiön omistuksen venäläisyyttä eikä koko valmistusketjussa tapahtuvan arvonlisän tuotannon kotimaisuutta. Käytännössä tuonninkorvauspolitiikka johtaa helposti vain vaikutusvaltaisten sidosryhmien (esim. paikkakunnalla oleva suurtehdas) etujen suojelemiseen ja vanhojen rakenteiden säilymiseen, mikä on ristiriidassa riippuvuuden vähentämistä ja tuotannon monipuolistamista koskevien tavoitteiden kanssa.

Nyt valmisteltujen toimien lisäksi Venäjällä on voimassa useita kotimaista valmistusta suosivia toimia. Vuonna 2014 Venäjä rajoitti elintarvikkeiden tuontia länsimaista. Tämä oli Venäjän vastaus lännen Venäjälle Ukrainan sodan vuoksi asettamiin pakotteisiin. Lisäksi kotimaista tuotantoa on pyritty suosimaan muun muassa lääke-, kulkuneuvo-, viestintä- ja ohjelmistoteollisuudessa. Toimien tehokkuutta rajoittaa varteenotettavien venäläisten vaihtoehtojen puute.

Venäjällä tuonnin esteet ovat perinteisesti olleet korkeat. Maailman kauppajärjestöön vuonna 2012 liityttyään Venäjä on alentanut asteittain tullimaksuja, mutta tuonnin esteet ovat edelleen varsin korkeat. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjän kauppapainotettu keskimääräinen tullimaksu oli vuonna 2017 noin 5 % tavaran arvosta. Keskimääräinen tulli ei sinällään ole tavattoman korkea, mutta tullimaksut vaihtelevat maasta ja tavarasta riippuen. Tullien lisäksi Venäjän sääntely-ympäristö on merkittävä kaupan este.