Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/24

Kasym-Žomart Tokajevin ilmoitettiin saaneen 9.6. pidetyissä vaaleissa 71 % äänistä. Vaalit järjestettiin vuoden etuajassa, sillä Kazakstania kolme vuosikymmentä hallinnut Nursultan Nazarbajev ilmoitti maaliskuussa luopuvansa presidentin virasta. Parlamentin ylähuoneen puhemiehenä toiminut Tokajev ryhtyi silloin toimittamaan presidentin virkaa vaaleihin asti.

Vaalien tulos oli odotettu, sillä 78-vuotias Nazarbajev tuki 66-vuotiasta Tokajevia seuraajakseen. Virallisesta vallanvaihdosta huolimatta Nazarbajevin otaksutaan käyttävän valtaa myös jatkossa. Poliittisen linjan muutosta ei ole näköpiirissä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailijoiden mukaan vaali ei täyttänyt vapaan vaalin tuntomerkkejä. Erityisesti ehdokkaaksi asettumista, kokoontumista ja mielipiteen ilmaisua rajoitettiin.

Kazakstan on osin luonnonvarojensa ansiosta Keski-Aasian alueella melko varakas maa. Maailmanpankin mukaan vuonna 2017 ostovoimakorjattu BKT henkeä kohden oli 26 000 dollaria. Näin mitattuna asukkaiden elintaso on suunnilleen yhtä korkea kuin Venäjällä ja noin puolet pienempi kuin Saksassa. Vajaan 20 milj. asukkaan Kazakstan on merkittävä alueellinen kumppani 145 milj. asukkaan Venäjälle. Maa kuuluu Euraasian talousliiton perustajiin Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Periaatteessa talousliitto perustettiin kehittämään jäsenmaiden taloudellisia yhteyksiä, mutta sillä on myös turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

Vaikka sekä Venäjä että Kazakstan vievät hiilivetyjä ja metalleja sekä tuovat koneita ja kemikaaleja, ne käyvät paljon kauppaa myös keskenään. Viime vuonna Venäjän osuus Kazakstanin tavaranviennistä oli 8 % ja tavarantuonnista 38 %. Kazakstanin osuus Venäjän tavaranviennistä oli 3 % ja tavarantuonnista 2 %. Koko Venäjän tasolla Kazakstanin osuus on siis pieni, mutta Kazakstanin vastaisella rajalla sijaitseville Siperian alueille Kazakstan on merkittävä markkina-alue.