Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/10

Suomen tullin tilastojen mukaan Suomen tavaravienti Kiinaan oli viime vuonna 3,5 mrd. euroa (+4 %). Vienti oli vahvalla lähes 6 prosentin kasvutrendillä tammi-marraskuussa, mutta notkahti pahasti joulukuussa (-15 % vuotta aiemmasta) lähinnä sellun viennin supistuttua. Kiinaan suuntautui 5,5 % viennistä ja se oli viidenneksi tärkein vientimarkkina Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Tavaratuonti oli 4,6 mrd. euroa (+1 %). Kiinan osuus Suomen tavaratuonnista oli 7 % ja se oli neljänneksi tärkein tuontimaa Saksan, Venäjän ja Ruotsin jälkeen.

Suomen vienti koostuu sellusta, koneista ja laitteista, metalleista ja malmista sekä puutavarasta. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat saaneet yhä enemmän lupia elintarvikkeiden vientiin Kiinaan, mutta toistaiseksi elintarvikeviennin osuus on vaatimaton reilu prosentti. Tuonti puolestaan painottuu koneisiin ja laitteisiin, mutta myös vaatteiden, tekstiilien ja kenkien sekä metallien osuus on suuri.

Suomen ja Kiinan tavarakaupan miljardin euron luokkaa olevaa alijäämää tasapainottaa palvelukauppa, joka on Suomelle ylijäämäistä. Suomen tilastokeskuksen mukaan palveluita vietiin Kiinaan viime vuoden tammi-syyskuussa miljardilla eurolla ja niitä ostettiin kiinasta 0,6 miljardilla. Palvelukaupassa Suomeen virtaa rahaa Kiinasta erilaisina IPR-, televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelumaksuina. Myös kiinalaisten matkailijoiden Suomessa käyttämät varat on merkittävä tulolähde. Kiinasta puolestaan ostetaan etenkin tutkimus- ja kehityspalveluita.

OECD julkisti joulukuussa päivitetyt tilastot arvonlisäperusteisesta tuotannosta ja kaupasta. Tilastojen mukaan Kiina kulutti vuonna 2015 neljänneksi eniten Suomessa tuotettua arvonlisää. Yhdysvallat oli selvästi tärkein suomalaisen arvonlisän kuluttaja ja Ruotsi toiseksi tärkein. Saksa oli myös hieman Kiinan edellä. Arvonlisäperusteiset tilastot huomioivat sekä tavarat- että palvelut ja kolmansien maiden kautta kulkevan arvonlisän.