BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2019/10
Putken linjaus noudattaa suurelta osin vuonna 2012 valmistuneen Nord Stream -kaasuputken reittiä Venäjältä Saksan Greifswaldiin. Uuden putkiston suunniteltu kapasiteetti on 55 mrd.m³ vuodessa, eli sama kuin jo vuodesta 2012 käytössä olleen putkiston. Yli 800 km kaikkiaan 1220 kilometrin putkesta on jo laskettu meren pohjaan. Putken on suunniteltu olevan valmis tämän vuoden lopussa.
Alun perin putkiyhtiön omistivat puoliksi venäläinen Gazprom sekä viisi eurooppalaista energiayhtiötä. Erityisesti puolalaisten kilpailuviranomaisten vastustuksen vuoksi eurooppalaiset yhtiöt vetäytyivät hankkeen omistuksesta elokuussa 2016, mutta ne ovat edelleen mukana sen rahoittajina. Uniper, Wintershall, Shell, OMV ja Engie rahoittavat kukin 10 % hankkeen 9,5 mrd. euron kokonaisbudjetista.
Putkea rakentavien energiayritysten intresseissä on rakentaa taloudellisesti tehokas tuontireitti suoraan keskeiselle markkina-alueelle. Putkea on vastustettu sekä ympäristösyistä (tuontikapasiteetin kasvattaminen tukee hiilivetyjen käyttöä) että etenkin geopoliittisista syistä (putkikapasiteetin kasvattaminen lisää riippuvuutta Venäjästä). Lisäksi uusi putki voi johtaa Ukrainan kautta tulevan tuonnin merkittävään pienenemiseen, mikä supistaisi Ukrainan saamia kaasun kauttakulkutuloja.
Yhdysvallat on useaan otteeseen uhannut asettaa Nord Stream 2 -putkiyhtiölle pakotteita, jotka estäisivät putken valmistumisen. EU-maat ovat yhteisesti pyrkineet sopimaan, kuinka EU:n kaasumarkkinoita koskevia säädöksiä sovelletaan EU-alueen ulkopuolelta tulevaan kaasuputkeen. EU:n parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät helmikuun puolivälissä (12.2.) asiassa alustavaan poliittisen sopuun. Kaasudirektiiviä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaatimukset mm. tariffeista, hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kolmansien osapuolien pääsystä sekä tuotannon ja jakelun omistuksen eriyttämisestä koskevat myös Nord Stream 2 -putkistoa. Parlamentin tulee hyväksyä esitys, jonka jälkeen jäsenmaat tuovat sen osaksi omaa lainsäädäntöään. Lain toimeenpano on kansallisten viranomaisten vastuulla. Sovun käytännön vaikutuksia putkiston käyttöön on vielä aikaista arvioida.
Mikäli molempia Nord Stream -putkistoja voidaan käyttää täydellä kapasiteetilla, yli puolet Venäjältä tuotavasta maakaasusta voisi 2020-luvulla kulkea Itämeren kautta. Kaikkiaan EU-maiden kaasuntuonnista hieman yli 40 % tulee Venäjältä, reilu kolmannes Norjasta ja noin 10 % Algeriasta. Nesteytetyn maakaasun osuus EU:n ulkopuolisesta tuonnista oli 14 % vuonna 2017.