Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/35

Viiden vuoden ajan kiinalaisten aurinkopaneelituottajien on pitänyt myydä tuotteitaan EU-alueelle hinnalla, joka on vähintään Euroopan komission määräämä minimihinta. Jos hinta on ollut tätä alempi, viennille on määrätty kovat tullimaksut. Minimihintaa on vähitellen laskettu ja tuontirajoitusten jo kertaalleen pidennetty määräaika umpeutuu uudestaan syyskuun alussa. Reutersin mukaan komissio aikookin nyt lopettaa tullimaksut kokonaan ja tuottajat saavat jatkossa itse määritellä hintansa.

Aurinkoenergiasektori on Kiinassa nauttinut suorista valtiontuista ja kasvanut sen myötä nopeasti. Viime vuonna aurinkovoiman tuotantokapasiteettia kasvatettiin Kiinassa 53 gigawatilla. Määrä oli koko maailman kapasiteetin kasvusta yli puolet ja vastaa noin 30:tä Suomen Olkiluodon ydinvoimalaa. Kiinan aurinkovoiman kokonaistuotantokapasiteetti (130 gigawattia vuonna 2017) kattaa kolmanneksen maailman kokonaiskapasiteetista ja on kaukana edellä seuraavaksi suurimpia maita Japania (49 GW) ja Yhdysvaltoja (43 GW).

Osa Kiinassa tuotetusta energiasta joutuu kuitenkin vuosittain hukkaan riittämättömän kysynnän, puutteellisen varastointikapasiteetin ja siirtoverkkorajoitteiden vuoksi. Huolet hukkainvestoinneista ja ylikapasiteetista ovatkin viime aikoina kasvaneet. Suora valtiontuki on myös edesauttanut rahoituksen saantia pankkisektorilta ja osa yrityksistä on laajentunut voimakkaasti velkarahalla. Kesäkuun alussa Kiinan viranomaiset ilmoittivat poistavansa välittömästi tuet kaikilta uusilta aurinkoenergiaprojekteilta ja leikkasivat nykyisiä tuotantokannustimia. Tehty päätös nähtiin yleisesti sektoria tervehdyttävänä, sillä se pakottaa yritykset tehostamaan tuotantoaan ja investointejaan. Valtiontukien leikkaaminen on myös välttämätön edellytys polkumyyntitullien poistamiseksi vientimarkkinoilla.

Suurimmat aurinkoenergian tuottajamaat

Lähde: BP, Macrobond.