Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/33

Venäjän rupla on heikentynyt noin 6 % heinäkuun lopusta, ja dollareissa noteerattu RTS-osakeindeksi 8 %. Ruplan heikkenemisen ja pörssikurssien laskun takana on useita syitä, mutta tärkein yksittäinen syy lienee Yhdysvaltain keskiviikkona 8.8. ilmoittamat uudet pakotteet Venäjälle sekä julkisuuteen tullut luonnos Yhdysvaltain senaatin valmistelussa olevasta pakotelainsäädännöstä.

Yhdysvallat ilmoitti uusista mm. elektronisten laitteiden ja kaksikäyttötuotteiden vientirajoitteista Venäjälle liittyen ns. Skripal-tapaukseen, jossa Venäjän epäilleen myrkyttäneen useita henkilöitä Iso-Britannian maaperällä. Ilmoitetut vientirajoitukset eivät sinänsä ole kovin merkityksellisiä, mutta pakotteet voivat laajeta 90 päivän kuluttua, ellei Venäjä vakuuta pidättyvänsä kemiallisten aseiden käytöstä ja salli tarkastuskäyntejä kohteisiin, joissa kemiallisia aseita epäillään kehitetyn. Seuraavat pakotteet antavat Yhdysvalloille esimerkiksi mahdollisuuden lopettaa Aeroflotin lennot Yhdysvaltoihin sekä estää suurin osa Venäjän ja Yhdysvaltain välisestä kaupasta. Senaatin käsiteltävänä oleva pakotepaketti sisältää mahdollisuuksia vielä selvästi pidemmälle meneviin toimiin mm. Venäjän valtion ja venäläisten yritysten rahoituksen saannin ja rahaliikenteen rajoittamisessa.

Lisäksi viime viikolla tuli Venäjällä julkisuuteen ehdotus venäläisten yritysten verotuksen merkittävästä kiristyksestä. Presidentinhallinnossa laadittu ehdotus mainitsi nimeltä 14 venäläistä suuryritystä, millä oli välitön vaikutus niiden osakekursseihin. Venäjän rahoitusmarkkinoihin on myös vaikuttanut öljyn laskenut hinta. Kun odotukset maailmantalouden kasvuvauhdista ovat laskeneet ja öljyntuottajamaat ovat kasvattaneet tuotantoaan, on hinta laskenut. Heinäkuun lopusta Urals-raakaöljyn hinta on laskenut noin 5 %.

Ruplan kurssi, Urals-öljyn hinta ja pörssikurssit

Lähteet: RTS ja Reuters.

Myös yleinen huolestuneisuus nousevien talouksien ja etenkin Turkin tilanteesta on vaikuttanut Venäjän markkinoihin. Turkki on Venäjälle tärkeä kauppakumppani, ja vuoden alkupuoliskolla 5,3 % Venäjän viennistä meni Turkkiin. Suurin osa tästä viennistä on maakaasua ja öljyä, mutta Venäjä vie Turkkiin myös esimerkiksi metalleja. Lisäksi Venäjän suurin pankki Sberbank osti Turkista vuonna 2012 3,6 mrd. dollarilla Denizbankin, jolla on toimintaa myös Turkin naapurimaissa. Tämä on ollut Sberbankin suurin ulkomainen pankkiomistus, mutta tämän vuoden toukokuussa Sberbank ilmoitti, että Denizbank myydään 3,2 mrd. dollarilla Emirates NBD:lle. Kauppa ei ole vielä toteutunut, koska se ei ole saanut kaikkia tarvittavia viranomaislupia.