Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/30

Finanssiministeriön laatimissa julkisen talouden linjauksissa vuosille 2019–21 federaation, alueiden sekä valtion sosiaalirahastojen konsolidoidun budjetin tulojen kasvun arvioidaan jatkuvan nopeana vielä ensi vuonna. Federaatiobudjetin tulot kasvavat tänä ja ensi vuonna huomattavasti muiden budjettilohkojen tuloja vauhdikkaammin (noin 15 % vuodessa) melko korkean öljynhinnan ja arvonlisäveron korotuksen johdosta. Kaikki tulot öljyveroista ja arvonlisäverosta menevät jatkossakin federaatiobudjettiin.

Aluebudjettien tulojen kasvun odotetaan jatkuvan pari prosenttia inflaatiota nopeampana osin sen vuoksi, että alueille on tarkoitus alkaa vähitellen antaa kasvava osuus eräistä valmisteverotuloista. Toisaalta varojensiirtoja federaatiolta aluebudjetteihin aiotaan ryhtyä vähentämään. Sosiaalirahastojen tulojen ennakoidaan niin ikään lisääntyvän inflaatiota nopeammin, ja samalla eläkerahaston federaatiolta saamat varojensiirrot on tarkoitus pitää melko ennallaan. Rahastoihin menevät sosiaaliverot säilyvät näillä näkymin muuttumattomina, yhteensä 30 prosentissa työpaikkojen palkkasummista. Osan julkisen talouden budjettitulojen lisäyksestä finanssiministeriö arvioi tulevan paremmasta verojenkeruusta, kun sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen jatkuu. Tulojen keruu arvonlisä-, sosiaali- ja työtuloveroista on kohentunut parina viime vuonna.

Linjauksissa julkisen talouden menojen kaavaillaan kasvavan noin 2 % inflaatiota ripeämmin. Nopeimmin kasvavat federaatiobudjetin menot (pl. varojensiirrot muihin budjetteihin), mutta toisaalta aluebudjetteja koskevaan arvioon eivät vielä sisälly presidentti Putinin toukokuun virkaanastujaisukaasin kansallisten hankkeiden menot ainakaan täysimääräisesti. Tämä voi johtaa aluekohtaisiin muutoksiin verotuksen ja varojensiirtojen osalta. Julkisen talouden palkkojen korotuksiksi kaavaillaan yleisesti ottaen inflaatiotahtia.

Sosiaalirahastojen menojen kasvun arvioidaan jäävän ensi vuodesta alkaen vain suunnilleen inflaatiotahdin mukaiseksi. Finanssiministeriön kuten myös työ- ja sosiaaliministeriön mukaan eläkeiän vähittäinen korottaminen, jota koskeva lakiluonnos on duuman käsittelyssä, voi kuitenkin aikaansaada sen verran menosäästöjä, että työstä pidättäytyvien eläkeläisten eläkkeitä voi olla mahdollista korottaa lähivuosina keskimäärin 6–7 % vuodessa.

Venäjän julkisen talouden budjettitulot ja -menot

Lähteet: Finanssiministeriö, Talousministeriö ja Rosstat.