BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2017/42
Venäjän hallinnossa on kohistu digitaalisesta taloudesta ja laadittu siihen liittyviä kehitysohjelmia, tuoreimpana verkkokaupalle. Verkkokaupan kehittäminen onkin sinänsä luontevaa Venäjällä, jossa internetin käyttö on laajaa ja välimatkat pitkiä. Modernista toimialasta huolimatta ohjelman tavoitteet tosin muistuttavat suunnitelmatalouden perinteistä. Vuonna 2025 verkkokaupan osuuden on määrä olla 20 % vähittäiskaupasta, Venäjän osuuden globaalista verkkokaupasta 10 % ja yli 12-vuotiaista 80 % tekee verkko-ostoksia.
Verkossa käytävän vähittäiskaupan arvo oli Venäjällä vuonna 2016 eri arvioiden mukaan 1 000-2 000 mrd. ruplaa (14–27 mrd. euroa) eli 3-4 % koko vähittäiskaupasta. Ulkomaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten arvo oli viime vuonna noin 300 mrd. ruplaa (4 mrd. euroa), josta puolet tuli Kiinasta. Globaalissa verkkokaupassa Venäjän osuus oli prosentin luokkaa. Verkkokaupan arvioidaan kasvaneen myös viime vuosina, vaikka muu vähittäiskauppa ja tuonti vähentyivät selvästi. Verkkokauppaostoksia tekee noin 30 miljoonaa venäläistä eli neljännes aikuisväestöstä.
Verkkokaupan vauhdittamiseksi ohjelmassa ehdotetaan mm. elintarvikkeiden, alkoholin ja lääkkeiden verkkokaupan vapauttamista. Ulkomaisille verkkokaupoille ei esitetä varsinaisa rajoituksia, mutta niiden pitäisi jatkossa tuoda esiin, etteivät niiden tuotteet ole venäläisten sertifiointivaatimusten alaisia. Euraasian talousliitossa on tosin esitetty ulkomaisten verkko-ostosten tullittoman rajan laskemista nykyisestä 1 000 eurosta 200 euroon kuukaudessa vuoteen 2020 mennessä. Rajan ylittäville ostoksille tulli on 30 %.