BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2016/35
Hallitus ilmoitti viime viikolla kaikkien eläkeläisten saavan 5 000 ruplan (noin 70 euron) kertasumman tammikuussa. Summa on yli 3 % keskimääräisestä vuosieläkkeestä. Lisäksi ainakin ensi vuoden ajaksi palataan tavanomaiseen lainsäädännön mukaiseen indeksointikäytäntöön, jossa vuotuinen eläkkeiden korotus helmikuussa tehdään edellisen vuoden lopun kuluttajahintainflaation suuruisena. Toisaalta tämän vuoden alussa voimaan tuli uusi sääntö, jonka mukaan työssäkäyvät eläkeläiset eivät enää saa inflaatiokorotuksia. Virallisten tietojen mukaan noin 35 % yli 45 miljoonasta valtioneläkkeiden saajasta on työssäkäyviä. Tuoreimpien ennusteiden mukaan inflaatio on tämän vuoden lopussa noin 6–6,5 %.
Aiemmin tänä vuonna tavanomaisesta korotussäännöstä poikettiin, sillä eläkkeitä nostettiin vain 4 % huolimatta vuoden 2015 lopun korkeasta inflaatiosta (lähes 13 %). Tuolloin hallitus ilmoitti toisen korotuksen olevan mahdollinen vuoden jälkipuoliskolla, jos talouden tilanne sallii.
Eläkkeet ovat supistuneet reaalisesti paljon sekä viime että tänä vuonna, ensi kertaa sitten vuoden 1999. Pääministeri Dmitri Medvedev totesikin hallituksen piirissä pidetyssä eläkekokouksessa, että tuoreiden korotuspäätösten taustalla on sosiaalisten syiden lisäksi poliittisia näkökohtia. Useat tarkkailijat ovat jo jonkin aikaa odottaneet päätöstä eläkkeiden korotuksesta, sillä valtakunnalliset duuman vaalit pidetään syyskuun 18. päivä.
Eläkkeiden korotusten hillintä on johtunut matalasta öljynhinnasta ja talouden supistumisesta aiheutuneesta valtiontalouden tulojen vähenemisestä. Eläkemenojen osuus valtiontalouden kokonaismenoista on noussut neljäsosaan ja osuus BKT:stä 9 prosenttiin.
Eläkkeiden kehitys ja inflaatio Venäjällä 2006‒2016
Lähde: Rosstat.