Maailmantalouden kasvu on pitänyt pintansa Iranin sodasta huolimatta

Maailmantalous on kohdannut tällä vuosikymmenellä poikkeuksellisen määrän shokkeja koronapandemiasta geopoliittisiin jännitteisiin. Maailmantalouden kasvu on niistä huolimatta ollut odotettua parempaa, koska talouden toimijat ovat sopeutuneet muuttuneisiin olosuhteisiin. Näin on käynyt myös tänä vuonna, kun maailmantalouden vire on ollut yllättävän hyvä Iranin sodasta ja energiaraaka-aineiden tarjontaongelmista huolimatta. Energian kuluttajahinnat ovat nousseet selvästi, mutta hintojen vielä voimakkaampi nousu on pystytty välttämään öljyn ja sen jalosteiden vaihtoehtoisilla toimitusreiteillä Lähi-Idässä sekä varastotyhjennyksillä. Lisäksi Kiinan raakaöljyn tuonnin lasku Iranin sodan alkuvaiheessa auttoi tasapainottamaan öljymarkkinaa. Toinen maailmantaloutta tukenut tekijä on ollut tekoälyyn liittyvät investoinnit, jotka ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti Yhdysvalloissa. Tämä piristänyt taloutta Yhdysvaltojen lisäksi myös Kaakkois-Aasian puolijohdesiruja vievissä maissa, erityisesti Taiwanissa ja Etelä-Koreassa, mutta myös Kiinassa.

Tätä taustaa vasten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) nosti tällä viikolla maailmantalouden tämän vuoden kasvuennustettaan hitusen 3,1 prosenttiin huolimatta pitkittyneestä Lähi-Idän kriisistä. Maailmantalouden kasvu painottuu kuitenkin entistä vahvemmin maihin, jotka hyötyvät korkeista energian hinnoista (pl. Lähi-Idän maat) ja tekoälyinvestoinneista. OECD on syyskuun ennusteessaan hieman IMF:ää huolestuneempi inflaation kohoamisen vaikutuksista kotitalouksien kysyntään, mutta myös se näkee talouskasvun olleen tänä vuonna odotettua nopeampaa Lähi-Idän kriisistä huolimatta. IMF, OECD ja Aasian kehityspankki ADB ennustavat kaikki Kiinan talouden kasvavan tänä vuonna 4,5 %. BOFIT julkaisee oman ennusteensa Kiinan taloudelle Kiina-tietoiskussa 2.11. Näkymiä Venäjän talouskasvusta päivitettiin alaspäin kaikkien IMF:n, OECD:n ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) uusimmissa ennusteissa. BOFIT arvioi viime viikolla julkaistussa ennusteessaan Venäjän talouden kasvavan tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna puoli prosenttia.

Ennusteisiin liittyvät riskit ovat pääasiallisesti alasuuntaisia. Jos Lähi-Idän kriisi jatkuu, energiaraaka-aineiden varastot alkavat ehtyä. Tämä voisi johtaa energian hinnan voimakkaaseen nousuun jo valmiiksi korkealta tasolta. Julkinen sektori pystyi kriisin alkuvaiheessa tukemaan korkeista energian hinnoista kärsineitä kotitalouksia ja yrityksiä, mutta viimeaikainen valtion velan korkojen nousu yhdistettynä korkeaan julkisen velan tasoon tekee tästä vaikeampaa. Kolmanneksi tekoäly-yritysten valtavat investointisuunnitelmat perustuvat odotuksiin laskentakapasiteetin vahvan kysynnän jatkumisesta. Jos odotukset heikkenisivät, hidastaisi tämä selvästi tekoälyinvestointien keskiössä olevien maiden sekä maailmankaupan kasvua. Toisaalta tekoälyn odotetaan myös vahvistavan talouskasvua, kun sen käyttöön liittyvät työprosessit kehittyvät. Toistaiseksi vahvaa näyttöä tekoälyn vaikutuksista koko talouden tason tuottavuuskehitykseen ei ole, vaikka sen on havaittukin kasvattavan tuottavuutta tietyissä työtehtävissä.