Kiinan tavoittelee tekoälyn globaalia kärkeä

Kiina kirii Yhdysvaltoja tekoälymallien- ja infrastruktuurin kehittämisessä. Kiinalaiset tekoäly-yritykset toimivat osin eri tavoin kuin Yhdysvalloissa, jossa yritykset panostavat etenkin laskentakapasiteetin kasvattamiseen ja kärkimalleihin. Kiinalaisyritykset kohtaavat huomattavia rajoitteita mallien kehityksessä, kuten vientirajoitteita. Yhdysvallat, Japani ja Alankomaat ovat tiukentaneet maissa toimivien yritysten siruteknologian vientiä Kiinaan. Alankomaalainen ASML rajoittaa litografialaitteiden vientiä Kiinaan, jotka ovat oleellisia kehittyneiden sirujen valmistuksessa, kun taas Yhdysvaltalaiset Nvidia, AMD ja Intel eivät vie kehittyneimpiä sirujaan Kiinaan. Rajoitteiden vuoksi kiinalaiskehittäjien painopiste eroaa yhdysvaltalaisverrokeista. Ajatushautomo Brookings-instituutin katsauksen mukaan kiinalaiskehittäjät ovat vientirajoitteiden sekä niukemman rahoituksen vuoksi keskittyneet mallien laskennallisen tehokkuuden ja käyttäjämäärän kasvattamiseen. Kiinalla on myös vahva asema tekoälyliitännäisissä tuotantoketjuissa, kuten mikrosiruvalmistukselle olennaisissa kriittisissä raaka-aineissa (ks. Viikkokatsaus 32/2026)

Kiinalaiskehittäjät ovat parantaneet mallien tehokkuutta erilaisilla menetelmillä, kuten keventämällä kehityksessä käytettyjä tarkkuusvaatimuksia. Käyttäjämäärän kasvattamiseksi monet kiinalaiskehittäjät ovat päätyneet pitämään mallinsa avoimina, jolloin mallien kehityksessä käytetyt parametrit ovat julkisia ja ladattavissa. Kehittäjien tavoitteena on kasvattaa avoimien mallien avulla markkinaosuuttaan, sekä mahdollistaa tuloja pilvi- ja tukipalveluiden myynnistä, mikäli yritykset ja sovelluskehittäjät rakentavat tuotteitaan mallien ympärille. Viidestä parhaiten suoriutuvasta avoimesta mallista neljä ovat kiinalaiskehittäjiltä. Jotkin eurooppalaisyritykset, kuten Siemens, ovat lehtitietojen mukaan jo kokeilleet avoimien kiinalaismallien käyttöä järjestelmissään. Kiina panostaa myös tekoälyliitännäisiin laitteisiin, kuten autoihin, puhelimiin, robotteihin, ja älylaseihin. Kiinan valtioneuvoston AI+ -ohjelma tähtää tekoälyn käyttöönottoon teollisuudessa, terveydenhuollossa, liikenteessä ja hallinnossa. Lisäksi ns. ruumiillistunut tekoäly, eli tekoälyintegroitu robotiikka, on nostettu Kiinan 15. viisivuotissuunnitelmassa painopistealaksi.

Tekoälyn käyttöä tutkivan Epoch AI:n vertailun mukaan kiinalaiset mallit ovat suorituskyvyltään kuitenkin jääneet yhdysvaltalaisista kärkimalleista noin 7 kuukautta jälkeen, mutta käyttäjämäärät ovat kasvaneet nopeasti. Kiinan kansallisen datahallinnon johtajan Liu Liehongin mukaan kiinalaismallien päivittäinen tokenien kulutus oli maaliskuussa noin 140 biljoonaa, kasvaen noin 40 % edellisvuodesta ja tuhatkertaistuvan vuoden 2024 alun 100 miljardista. Kiinassa alan kannattavuus on kuitenkin heikko, sillä avoimien mallien julkaiseminen nojaa pitkälti tulevaisuuden tuloihin.

Tekoälykehitys heijastuu Kiinan korkean teknologian ja digitaalisten tuotteiden tuotannon kasvuun (ks. Viikkokatsaus 34/2026). Myös tekoälyyn ja tekoälyinfrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit kasvavat, vaikka Kiinan muu investointiaktiviteetti on vaimeaa. Vaikka Kiinan kiinteät investoinnit yhteensä supistuivat tammi–heinäkuussa vuotta aiemmasta, investoinnit korkeaan teknologiaan, informaatiopalveluihin, mikrosiruihin ja piirilevyjen valmistukseen kasvoivat selvästi. Kasvua selittää osaltaan suurten verkkoyhtiöiden datakeskusrakentaminen. Alibaban investoinnit maaliskuussa päättyneellä tilikaudella nousivat 126 mrd. juaniin (n. 15 mrd. €), kun vuotta aiemmin ne olivat 86 mrd. juania. Investointien kasvu koostui pitkälti pilvi- ja datakeskusinvestoinneista. Tencent ilmoitti investointiensa lähes kolminkertaistuneen huhti–kesäkuussa 53 mrd. juaniin eli noin 6,7 mrd. euroon. Kokoluokka on kuitenkin pienempi kuin Yhdysvalloissa. Rhodium Groupin arvion mukaan yhdysvaltalaisyritysten datakeskusinvestoinnit olivat viime vuonna noin kymmenkertaiset kiinalaisiin verrattuna.

Tekoälykehitys näkyy myös ulkomaankaupassa. Kiinan tullin mukaan mikrosirujen viennin arvo oli tammi–heinäkuussa 216 mrd. dollaria eli kaksinkertainen vuotta aiempaan nähden, joka selittää merkittävän osan koko tavaraviennin arvon kasvusta. Toisaalta kasvu tulee pääosin hinnoista. Alkuvuonna vientimäärä kasvoi selvästi arvoa hitaammin. Tietokoneiden keskusmuistihinnat ovat nousseet voimakkaasti, kun suuret valmistajat ovat keskittäneet kapasiteettiaan tekoälypalvelimien tarvitsemaan muistiin. Tämä on hyödyttänyt kiinalaisia valmistajia CXMT:tä ja YMTC:tä, joiden osuudet maailman DRAM- ja NAND- keskusmuistimarkkinoista ovat kasvaneet.