Kiinan asema kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjussa on yhä merkittävä

Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi heinäkuussa vuosittaisen Global Critical Minerals Outlook raportin. Kriittisten raaka-aineiden kaivuu- ja jalostus keskittyy yhä enemmän muutamalle johtavalle tuottajamaalle, poislukien harvinaisten maametallien jalostustoiminta, jota on hiljalleen alettu harjoittaa hieman enemmän myös Kiinan ulkopuolella. Maailmanlaajuiset investoinnit kriittisiin raaka-aineisiin taas supistuivat viime vuonna 9 %. Kiinalla on yhä merkittävä osuus liki kaikkien kriittisten raaka-aineiden jalostustoiminnassa. Litiumin (74 %), koboltin (76 %), akkulaatuisen grafiitin (94 %), sekä kuparin (47 %) ja nikkelin (31 %) osalta Kiina on joko suurin tai toiseksi suurin jalostajamaa. Kaivostuotannon osalta Kiina ei ole kuitenkaan yhtä hallitseva. Kuparin, koboltin ja nikkelin kaivostuotannosta Kiinan osuus on vain 2–8 %. Kestomagneeteissa käytettävien harvinaisten maametallien jalostus- (84 %) ja kaivuu (59 %) on keskittynyt vahvasti Kiinaan, joskin Kiinan osuus jalostustoiminnassa laski edeltävän vuoden yli 90 prosentista. Kestomagneeteissa käytettävät harvinaiset maametallit, neodyymi, praseodymium, dysprosium, ja terbium, ovat tärkeitä elektroniikka- ja puolustusteollisuudessa sekä moottoreiden ja tuuliturbiinien valmistuksessa. Vuosina 2023–2025 etenkin energiamineraalien tuotannon kasvu, joihin sisältyy mm. mangaani, nikkeli, ja luonnongrafiitti, keskittyi vain muutamalle johtavalle tuottajamaalle. Nikkelin osalta Indonesia, ja muissa keskeisissä energiamineraaleissa Kiina vastasivat yli kolmesta neljäsosasta jalostetun tuotannon koko kasvusta. Kiinalaisomisteiset yritykset kattavat noin 75 % Indonesian nikkelijalostuskapasiteetista.

Kiinan hallitsevan aseman taustalla ovat pitkäjänteiset valtion tukemat investoinnit kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjuun sekä kotimaassa että ulkomailla. Kiinalaisyritykset sijoittivat IEA:n mukaan vuosina 2023–2025 arviolta 120 mrd. dollaria ulkomaiseen kaivostoimintaan, ja kotimaiseen malminetsintään käytettiin vuonna 2024 yli 15 mrd. dollaria. Kiinan vahva ote kriittisten raaka-aineiden arvoketjun alkupään toiminnasta on poikinut runsaan markkinaosuuden niitä hyödyntävien väli- ja lopputuotteiden osalta, kuten magneettien, piikiekkojen, akkumateriaalien sekä puolijohdekomponenttien tuotannossa. Nämä välituotteet, sekä muut kriittisiä raaka-aineita hyödyntävät komponentit, ovat oleellisia sähköautojen, aurinkopaneelien ja tuuliturbiinien valmistuksessa, joissa kiinalaisyritysten markkinaosuus on merkittävä.

Vuoden takaisen katsauksen (ks. Viikkokatsaus 26/2025) jälkeen Kiinan vientirajoitukset ovat laajentuneet tuntuvasti. Vientivalvonnan piirissä olevien tullinimikkeiden määrä kolminkertaistui joulukuusta 2023 huhtikuuhun 2025, ja rajoitusten alaisten tuotteiden viennin arvo nousi viime vuonna yli 11 mrd. dollariin. Lokakuussa 2025 rajoituksia laajennettiin koskemaan myös Kiinan ulkopuolella valmistettuja tuotteita, jotka sisältävät kiinalaisperäisiä maametalleja; tosin laajennuksen voimaantuloa lykättiin 10.11.2026 asti. IEA arvioi vientirajoituksen täysimääräisen käyttöönoton riskeeraavan noin 6 500 mrd. dollarin edestä vuotuista tuotantoa Kiinan ulkopuolella. Kesäkuussa Kiina lisäsi vientivalvontalistalleen kymmenen yhdysvaltalaisyritystä, joiden joukossa olivat maametallien tuottajat MP Materials ja USA Rare Earth.

G7-maat asettivat kesäkuussa tavoitteeksi vähentää maiden riippuvuutta harvinaisissa maametalleissa ja kestomagneeteissa. Ryhmä linjasi tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä yhdenkään ryhmän ulkopuolisen yksittäisen maan osuus harvinaisten maametallien ja kestomagneettien toimituksissa ei olisi yli 60 prosenttia. Oxford Economics arvioi elokuun alussa julkaisemassaan harvinaisten maametallien katsauksessa, että länsimaiden politiikkatoimet kotimaisen harvinaisten maametallien tuotannon tueksi, kuten hintalattiat, julkinen rahoitus ja pitkät toimitussopimukset tukevat tuotannon kasvua, mutta saattavat myös synnyttää vaihtoehtoista kapasiteettia korkeammin kustannuksin. Tällöin Kiinan ulkopuolinen tarjonta voi jäädä pysyvästi kiinalaisverrokkeja kalliimmaksi silloinkin, kun materiaaleista ei ole fyysistä niukkuutta maailmanmarkkinoilla. Muun muassa Yhdysvaltain puolustusministeriö takaa MP Materialsin NdPr kestomagneettituotteille 110 dollarin kilohinnan kymmeneksi vuodeksi. Hintaeroa harvinaisissa maametalleissa Kiinan ja länsimaiden välillä on jo syntynyt. IEA:n mukaan galliumin sekä raskaiden maametallien dysprosiumin ja terbiumin hinnat ovat Euroopassa noin viisinkertaiset Kiinan kotimarkkinahintoihin nähden. Vaikka harvinaisten maametallien malmivarat ovat maantieteellisesti hajallaan, niiden hyödyntäminen vaatii merkittäviä sijoituksia erotus- ja jalostustoimintaan, jossa Kiinan asema on vahva. IEA:n arvion mukaan Kiinan osuus luonnongrafiitin kaivostuotannossa laskisi 80 prosentista noin 53 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, mutta akkulaatuisen grafiitin jalostuksessa se pysyisi yli 90 prosentissa. Harvinaisissa maametalleissa Kiinan ulkopuolinen jalostuskapasiteetti vastaisi vuonna 2035 noin puolet odotetusta kaivostuotannosta, kun taas jalostus vain kolmasosaa. Pelkästään kaivostoimintaan keskittyvä hajauttaminen saattaa siirtää kriittisten raaka-aineiden Kiina-riippuvuutta arvoketjussa alaspäin sen sijaan, että se vähentäisi sitä.