Korkeampi öljyn hinta on lisännyt Venäjän vientituloja, mutta valtiontalouden alijäämä syvenee

Venäjän tavaravienti ja -tuonti ovat olleet kasvussa viime kuukausina 

Venäjän keskuspankin alustavien tietojen mukaan tavaraviennin arvo oli tammi-kesäkuussa 226 mrd. dollaria eli 16 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Tavaraviennin kehitys riippuu pitkälti öljyn hinnasta, sillä mineraalipolttoaineiden osuus Venäjän tavaraviennistä on edelleen yli puolet. Öljyn maailmanmarkkinahinta ja samalla venäläisen öljyn hinta oli etenkin keväällä huomattavasti viimevuotista korkeammalla Iranin sodan seurauksena. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta oli tammi-kesäkuussa 17 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kesällä öljyn hinta on kuitenkin taas laskenut. IEA arvioi venäläisen öljyn keskimääräiseksi vientihinnaksi 65 dollaria tynnyriltä kesäkuussa ja 60 dollaria tynnyriltä heinäkuussa.    

IEA arvioi myös, että Venäjän öljyjalosteiden vienti on supistunut viime kuukausina ja etenkin heinäkuussa voimakkaasti. Heinäkuussa öljyjalosteita vietiin vain noin puolet aiempien vuosien keskimääräisestä tasosta, eli noin 1,4 miljoonaa tynnyriä päivässä. Öljyjalosteiden vientiä ovat leikanneet Ukrainan drooni-iskut Venäjän tuotanto- ja kuljetuskapasiteettiin sekä Venäjän niiden seurauksena asettamat vientikiellot monille öljyjalosteille. Jalosteiden viennin vähenemistä on osin pystytty kompensoimaan lisäämällä raakaöljyn vientiä. Heinäkuussa Venäjän koko öljyn viennin (raakaöljy ja jalosteet) määrä oli kuitenkin noin 5 % pienempi kuin vuonna 2025 keskimäärin eli noin 7 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Myös Venäjän metallien ja elintarvikkeiden viennin arvo on kasvanut tänä vuonna reippaasti, kun raaka-aineiden hinnat ovat yleisesti nousseet. Sitä vastoin koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti on supistunut selvästi. Niiden osuus Venäjän tavaraviennistä on ollut tänä vuonna noin 6 %.   

Myös Venäjän tavaratuonnin arvo on kääntynyt kasvuun viime kuukausina. Tammi-kesäkuussa tavaratuonnin arvo oli 161 mrd. dollaria eli 14 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Venäjän tavarakauppa oli kuitenkin jälleen selvästi ylijäämäistä, tammi-kesäkuussa ylijäämää kertyi 65 mrd. dollaria. Venäjän tullin tilastojen mukaan tuonnin kasvua ovat tänä vuonna vetäneet koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Niiden osuus tuonnista on noin puolet. Myös tekstiilien ja kemiallisten tuotteiden tuonti on kasvanut ripeästi. Tuonnin kasvua on osaltaan tukenut ruplan melko vahvana pysynyt vaihtokurssi.  

Etenkin Venäjän vienti Aasiaan on kasvanut tänä vuonna ja Venäjän tullin tilastojen mukaan Aasian maiden osuus Venäjän tavaraviennistä on jo 80 %. Tuonnin kasvu on ollut laaja-alaisempaa, sillä tuonti on kasvanut kaikilta muilta alueilta paitsi Afrikasta. Aasian maiden osuus Venäjän tuonnissa on lähes 70 %.

Federaatiobudjetin alijäämä on kasvanut edelleen 

Finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan Venäjän federaatiobudjetin tulot kasvoivat tammi-heinäkuussa 9 % vuotta aiemmasta. Tulojen kasvua vetivät arvonlisäveroista saadut tulot, jotka kasvoivat 25 % vuotta aiemmasta arvonlisäveron korotuksen vuoksi. Öljy- ja kaasutulot olivat tammi-heinäkuussa yhä 17 % pienemmät kuin vuotta aiemmin, vaikka ovatkin viime kuukausina kasvaneet korkeamman öljyn hinnan vetämänä. Korkeamman öljyn dollarihinnan vaikutusta budjettituloihin on kuitenkin rajoittanut ruplan vahva kurssi. Tammi-kesäkuussa venäläisen öljyn ruplamääräinen keskihinta oli itse asiassa noin 4 % pienempi kuin tälle vuodelle on budjetoitu.

Federaatiobudjetin menot kasvoivat edelleen heinäkuussa, mutta menojen kasvu on viime kuukausina hidastunut selvästi kevääseen verrattuna. Heinäkuussa federaatiobudjetin menot kasvoivat 6 % vuotta aiemmasta, joten reaalisesti kasvua ei ollut. Tammi-heinäkuussa menot kasvoivat kuitenkin 15 % kevään roimien menonlisäysten vuoksi. Finanssiministeriön mukaan menojen kasvu on ollut etupainotteista ja tilanne tasaantuu loppuvuonna, mutta ministeriö näyttää myös korjanneen tämän vuoden federaatiobudjetin menoarviotaan ylöspäin 1 000 mrd. ruplalla, vaikka tuloarvio on pysynyt ennallaan.  

Federaatiobudjetin alijäämä kipusi tammi-heinäkuussa jo 6 500 mrd. ruplaan, mikä on lähes 3 % BKT:stä. Alijäämä on määrä rahoittaa pääosin velalla. Presidentti Putinin kesäkuun lopussa hyväksymä lakimuutos mahdollistaa hallitukselle budjetoitua suuremman velanoton tälle vuodelle. Edellisessä liikkeellelaskussa Venäjällä oli kuitenkin vaikeuksia löytää ostajia valtion velkakirjoille (BOFIT Viikkokatsaus 31/2026). Venäjän Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli heinäkuun lopussa likvidejä varoja 3 700 mrd. ruplan arvosta.     

Ruplan reaalikurssi vahvistuu

Laajamittaiset pakotteet ja Venäjän omat toimet pääomaliikkeiden sääntelemiseksi ovat muokanneet ruplan kurssia, eikä kurssi enää juurikaan heijastele sen enempää kansainvälisten sijoittajien näkemyksiä Venäjän talouskehityksestä kuin öljyn hinnan vaihteluakaan. Vaikka ruplan kurssi keskeisiä valuuttoja (dollari, euro, juan) vastaan on viime viikkoina heikentynyt, on kurssi yhä noin 30 % vahvempi kuin vuoden 2024 lopulla. Tämän vuoden heinäkuussa dollarikurssi oli keskimäärin 78 ruplaa, eli liki samalla tasolla kuin viime vuoden heinäkuussa. 

Öljyn hinnan ja ruplan kurssin korrelaatio ei historiallisesti ole ollut kovin tiivis. Venäjän keskuspankin luovuttua nimelliskurssitavoitteesta vuoden 2014 lopulla ruplan kurssi seuraili melko tiiviisti öljyn hinnan muutoksia vuosina 2015–2017. Vuonna 2017 käyttöön otetut budjettisäännön mukaiset valuuttaostot tasoittivat valuuttakurssin vaihteluita ja pienensivät öljyn hinnan ja ruplan kurssimuutosten välistä yhteyttä. Vuoden 2022 alusta sodan ja pakotteiden seurauksena öljyn hinnan ja ruplan kurssin välinen yhteys vaikuttaa katkenneen liki kokonaan.

Pakotteiden takia ruplan kurssi määräytyy aiempaa selvemmin vain kotimaisen valuutankysynnän ja tarjonnan kautta. Kurssin vahvistumista onkin selitetty hyökkäyssotaa seuranneilla Venäjän talouden rakenteellisilla muutoksilla. Kauppataseen ylijäämän seurauksena maahan virtaa valuuttatuloja, mutta ulkomaan valuutalle on yhä vähemmän käyttöä kotimaassa.  Tuonnin merkitys taloudessa on supistunut ja tuonnin maksuvaluuttana käytetään aiempaa enemmän ruplia, mikä osaltaan supistaa valuutan kysyntää. Lisäksi ulkomaisen velan supistuessa sen hoitoon tarvitaan aiempaa vähemmän valuuttaa. Myös korkea korkotaso ja pelko pääomaliikkeiden rajoituksista on houkutellut venäläisiä säilyttämään varallisuutta ruplissa valuuttamääräisten sijoituskohteiden sijaan.  Nimellinen valuuttakurssi ei siis juurikaan kerro luottamuksesta Venäjän talouskehityksen.

Nimellisellä valuuttakurssilla on kuitenkin suuri merkitys valtion öljytuloille, sillä öljyn tuotantovero maksetaan dollareissa määritellyn keskimääräisen vientihinnan mukaan. Nimelliskurssin vahvistuminen tarkoittaa pienempiä ruplissa maksettavia tuotantoveroja. Toisaalta kurssin vahvistuminen tekee tuontihyödykkeistä edullisempia ja vähentää siksi inflaatiopaineita. 

Nimelliskurssin lisäksi kauppakumppaneita nopeampi kotimainen inflaatio on vahvistanut ruplan reaalista valuuttakurssia. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n laskema ruplan reaalinen efektiivinen valuuttakurssi on noussut vuodesta 2020 noin 30 % ja on nyt liki samalla tasolla kuin se oli vuosina 2013-2014. Ruplan reaalinen vahvistuminen heikentää kotimaisen teollisuuden ennestään heikkoa kilpailukykyä ja siksi ruplan liiallista vahvistumista on pidetty ongelmallisena.