Venäjän talouskehitys jatkuu eriytyneenä

Tuotannon kehitys yhä vaihtelevaa toimialoittain

Rosstatin ennakkotietojen mukaan Venäjän BKT kasvoi huhti-kesäkuussa 1,3 % vuotta aiemmasta. Alkuvuoden supistumisen vuoksi BKT:n vuosikasvu jäi kuitenkin tammi-kesäkuussa noin 0,6 prosenttiin. Tuotannon kehitys on ollut hyvin vaihtelevaa toimialoittain. Ennakkotietojen pohjalta kasvua vetivät toisella vuosineljänneksellä lähinnä vähittäiskauppa ja palvelut. Sitä vastoin kaivannaisteollisuuden tuotanto ja rakentaminen supistuivat huhti-kesäkuussa lähes 2 % vuotta aiemmasta.

Keskuspankin yrityskyselyn mukaan myös investointikehitys oli huhti-kesäkuussa vaihtelevaa. Koko taloudessa investointien kehitys elpyi hieman alkuvuoden alhosta. Positiivisinta investointikehitys oli vähittäiskaupassa ja palveluissa sekä kulutustavaroita tuottavassa teollisuudessa. Sitä vastoin rakentamisessa investointikehitys heikkeni toisella vuosineljänneksellä edelleen. Myös kaivannaisteollisuudessa investointikehitys oli heikkoa, vaikka kohenikin hieman alkuvuoden pohjalukemista.    

Tuoreet teollisuustuotantoluvut viittaavat talouskehityksen jatkuneen vaimeana myös heinäkuussa. Teollisuustuotannon (kausitasoitettu) määrä pysyi käytännössä muuttumattomana edellisiin kuukausiin verrattuna. Myös vuositasolla teollisuustuotannon määrä pysyi ennallaan. Kaivannaisteollisuuden tuotanto supistui heinäkuussa edelleen 3 % vuotta aiemmasta, kun taas jalostusteollisuuden tuotanto kasvoi 2 %. Tammi-heinäkuussa kaivannaisteollisuuden tuotanto supistui prosentilla vuotta aiemmasta ja jalostusteollisuuden tuotanto kasvoi 0,5 %. Jalostusteollisuudessa kasvua ovat tänäkin vuonna tukeneet lähinnä sotaan kytkeytyvät toimialat, kun taas useimmilla muilla toimialoilla tuotanto on supistunut. Kesällä muiden kuin sotaan kytkeytyvien toimialojen tuotannon (kausitasoitettu) määrä oli jo pienempi kuin vuoden 2022 alussa.    

Keskuspankin yrityskyselyn pohjalta yritykset odottavat liiketoimintansa kehittyvän tulevina kuukausina hieman viime kuukausia paremmin, mutta odotukset ovat maltillistuneet lähes kaikilla toimialoilla. Etenkin rakennusalan yritykset pitävät näkymiään edelleen heikkoina: kysynnän odotetaan supistuvan ja investointien vähenevän tulevina kuukausina. Myös kaivannaisteollisuuden yritykset arvioivat tuotantonsa ja investointiensa supistuvan hieman. Sitä vastoin jalostusteollisuuden ja vähittäiskaupan yritykset odottavat syksyllä hieman positiivisempaa liiketoiminnan ja investointien kehitystä kuin aiempina kuukausina.   

Myös tuotannon alueellinen kehitys on eriytynyt 

Venäjän talouskehitys on ollut hyvin vaihtelevaa myös alueittain koko hyökkäyssodan aikana sekä myös tänä vuonna. Alueelliset BKT-tilastot julkaistaan varsin pitkällä viiveellä, mutta BKT:n kehitystä heijasteleva viiden päätoimialan (maatalous, teollisuustuotanto, rakentaminen, kauppa ja kuljetukset) tuotantoa kuvaava indikaattori on saatavilla melko nopeasti. Tällä indikaattorilla mitattuna kasvua on kertynyt vuosien 2022–2026 aikana puolessa Venäjän federaatiopiireissä eli Kaukoidässä, Volgalla, Keskisellä ja Luoteis-Venäjällä. Sitä vastoin muissa federaatiopiireissä eli Etelä-Venäjällä, Pohjois-Kaukasiassa, Uralilla ja Siperiassa, tuotannon taso oli tämän vuoden tammi-kesäkuussa pienempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2021.

Tuotannon kehitys on ollut vaihtelevaa myös federaatiopiirien sisällä. Nopeimmin tuotanto on kasvanut sotateollisuuden kasvusta hyötyneillä alueilla (esim. Udmurtia ja Tatarstan), suurimmissa kaupungeissa (Moskova ja Pietari) sekä mittavien luonnonvaraprojektien alueilla Kaukoidässä (Magadan, Juutalaisten autonominen piirikunta). Heikoimmin kehittyneiden alueiden joukossa on mm. Ukrainan rajan läheisyydessä sijaitsevia alueita (mm. Brjansk ja Krasnodar), etelän köyhiä tasavaltoja (Ingushia, Karatshajevo-Tsherkessia) sekä Venäjän vientiä rajoittavista länsimaiden pakotteista kärsineitä raaka-aineita tuottavia alueita (esim. Komi, Kemerovo, Hanti-Mansia).    

Myös hintakehityksessä on alueiden välillä ollut eroja. Koko Venäjällä kuluttajahinnat olivat noin 44 % korkeammat kesällä 2026 verrattuna vuoden 2022 alkuun. Hintakehitys oli hieman keskimääräistä nopeampaa Pohjois-Kaukasian, Siperian ja Etelä-Venäjän federaatiopiireissä. Sitä vastoin Keski- ja Luoteis-Venäjällä sekä Uralin federaatiopiirissä hinnat nousivat hieman keskimääräistä hitaammin. Aluetasolla hinnat ovat nousseet nopeimmin eräillä raja-alueilla (esim. Kamtshatka, Murmansk ja Kaliningrad) sekä monissa Venäjän eteläisisissä osissa sijaitsevissa köyhissä tasavalloissa (Tuva, Ingushia, Burjatia). Hintojen nousu on ollut hieman keskimääräistä hitaampaa mm. toisilla Kaukoidän alueilla (Tshukotka ja Habarovsk) sekä Moskovassa ja Pietarissa.     

Venäjän tämän vuoden BKT-ennusteita on laskettu 

Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan kehittyvän tänä vuonna heikommin kuin aiemmin ennakoitiin. Inflaatioennusteita on sitä vastoin korjattu ylöspäin. Venäjän talousnäkymät ovat synkentyneet alkuvuoden heikon kehityksen, öljyn vaimeamman hintakehityksen ja Ukrainan tekemien drooni-iskujen vuoksi.

Talouden epätasapainot ovat kasvaneet entisestään ja riskit ovat lisääntyneet. Valtion menojen ja alijäämän nopea kasvu on vaikeuttanut valtiontalouden tilannetta ja kiihdyttänyt inflaatiota. Inflaation nopeutumiseen on vaikuttanut myös polttoaineiden hintojen nousu, kun Ukrainan drooni-iskut ovat leikanneet Venäjän tuotantomahdollisuuksia. Viime viikkoina levottomuutta on herättänyt etenkin Venäjän pankkisektori, jossa likviditeettitilanne on kiristynyt mm. nopeasti kasvaneen käteisen rahan kysynnän vuoksi. Pankkisektorin tilannetta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin pian ilmestyvässä BOFIT-blogissa.

Venäjän keskuspankin heinäkuussa julkaistussa ennusteessa BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 0–1 %, kun aiempi ennuste oli 0,5–1,5 %. Keskuspankin mukaan ennusteen laskun taustalla on mm. tuotantokapasiteetin väliaikainen supistuminen tietyillä toimialoilla. Etenkin investointien ja viennin ennusteita on korjattu alaspäin. Vientiennusteen laskun taustalla on vientikapasiteetin väliaikainen supistuminen. Vuoden 2027 BKT-ennuste on edelleen 1,5.2,5 %. Samalla keskuspankki nosti inflaatioennustettaan ja odottaa nyt kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna 5,9–6,2 % vuotta aiemmasta (kevätennusteen 5,1–5,6 prosentin sijasta). Keskuspankki nosti myös vuoden 2027 inflaatioennustettaan, joka on nyt 4,3–5,2 %. Vielä kevätennusteessaan keskuspankki odotti pääsevänsä ensi vuonna 4 prosentin inflaatiotavoitteeseensa.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n heinäkuun ennustepäivityksessä Venäjän BKT:n kasvuksi odotetaan 1,1 % sekä tänä että ensi vuonna. Consensus Economicsin kokoamassa elokuun raportissa tämän vuoden BKT-ennusteiden keskiarvo on 0,7 % ja ensi vuoden ennusteiden 1,2 %. Inflaatioennusteiden keskiarvot ovat 6,2 % vuonna 2026 ja 4,6 % vuonna 2027.