BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/45
Venäjän aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022 sekä siitä aiheutuneiden laajojen talouspakotteiden seurauksena monet ulkomaiset yritykset ilmoittivat poistuvansa Venäjän markkinoilta. Arviot markkinoilta poistuneiden yritysten lukumäärästä vaihtelevat, mutta joka tapauksessa sadat ulkomaiset yritykset ovat jatkaneet liiketoimintaa Venäjällä sodasta huolimatta.
Kiovan kauppakorkeakoulun ylläpitämän tietokannan mukaan noin 20 % ulkomaisista yrityksistä on lopettanut toimintansa Venäjällä tai poistunut täysin markkinoilta. Tietokanta kattaa noin 3 600 yritystä. Amerikkalaisen Yalen yliopiston kokoamassa tietokannassa toimintansa lopettaneita tai markkinoilta poistuneita yrityksiä on kolmannes yhteensä noin 1 600 yrityksestä. Eri tietokannat käyttävät jossain määrin erilaisia menetelmiä yritysten toiminnan arviointiin.
Yritysten lähtöpäätöksissä on paljon eroja eri maiden välillä. Kiovan kauppakorkeakoulun tietokannan mukaan pakotteita asettaneista maista peräisin olevista yrityksistä noin puolet on jo poistunut tai poistumassa Venäjältä. Suhteellisesti eniten Venäjän markkinoilta on täysin poistunut suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia yrityksiä. EU-maista suurin osuus Venäjän markkinoilla edelleen toimivia yrityksiä (noin 80 %) on kreikkalaisten, italialaisten ja itävaltalaisten yritysten joukossa. Kiinalaisista, turkkilaisista ja intialaisista yrityksistä vain muutama prosentti on edes ilmoittanut aikeista lopettaa toimintansa Venäjällä.
Sadat ulkomaiset yritykset jatkavat liiketoimintaa Venäjällä
Lähteet: Kiovan kauppakorkeakoulu, Yalen yliopisto, BOFIT.
Taustalla taloudellisia ja hallinnollisia syitä
Sodasta huolimatta ulkomaisia yrityksiä on houkutellut jäämään Venäjän markkinoille odotukset voitoista, kun kilpailu on vähentynyt toisten yritysten poistuttua ja tuonnin supistuttua. Kiovan kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan Venäjän markkinoille jääneet ulkomaiset yritykset saivat Venäjältä voittoa yli 14 mrd. dollaria vuonna 2022. Samalla ne maksoivat Venäjän valtion kassaan pelkästään voittoveroja 3,5 mrd. dollaria. Osa yrityksistä on vedonnut myös humanitäärisiin syihin, koska ne tuottavat tai myyvät välttämättömyyshyödykkeitä, kuten lääkkeitä tai ruokaa.
Venäjältä vetäytyneet yritykset ovat kärsineet mittavia tappioita joutuessaan myymään alihintaan tai kirjaamaan alas venäläisiä omistuksiaan. Financial Timesin 600 eurooppalaisen yrityksen tietojen pohjalta tekemien laskelmien mukaan näille yrityksille on kertynyt noin 100 mrd. dollarin tappiot niiden poistuttua Venäjän markkinoilta. Suurimmat tappiot ovat koskeneet kansainvälisiä energiayhtiöitä, kuten BP ja Shell. Toisaalta ne saivat viime vuonna muhkeita lisätuloja, kun öljyn ja maakaasun hinnat nousivat jyrkästi sodan seurauksena.
Venäjä on myös vaikeuttanut ulkomaisten yritysten poistumista markkinoilta monin tavoin sodan alkamisen jälkeen. Mikäli ns. epäystävällisistä maista (Venäjälle pakotteita asettaneista maista) olevat yritykset haluavat myydä liiketoimintansa Venäjällä, vaatii se viranomaisten hyväksynnän. Käsittelyprosessi kestää usein kuukausia. Lisäksi kauppa pitää toteuttaa huomattavasti alennettuun hintaan ja osa myyntituloista pitää tilittää Venäjän viranomaisille. Venäläistietojen mukaan näistä veroista on tähän mennessä kertynyt tuloja valtion budjettiin noin 80 mrd. ruplaa (noin 1 mrd. dollaria). Venäjän ensi vuoden budjettikehikossa näiden verotulojen odotetaan kuitenkin supistuvan jyrkästi.
Riskit Venäjän markkinoilla suuret, kasvunäkymät heikot
Venäjän markkinoilla toimimiseen liittyvät riskit ovat kasvaneet valtavasti sodan alkamisen jälkeen. Ulkomaisiin yrityksiin suhtaudutaan penseästi ja niiden toimintaa on vaikeutettu monin tavoin. Pääomanliikkeille asetetut rajoitukset vaikeuttavat huomattavasti yritysten kansainvälistä rahaliikennettä. Ongelmat eivät rajoitu pelkästään ”epäystävällisten” maiden yrityksiin, vaan esim. intialaiset öljy-yhtiöt eivät ole pystyneet kotiuttamaan noin 600 miljoonan dollarin osinkojaan Venäjältä.
Venäläisen lakitoimiston tuoreen selvityksen mukaan oikeusjutut ulkomaalaisia yrityksiä vastaan ovat lisääntyneet Venäjällä huomattavasti sodan alkamisen jälkeen. Oikeusjuttujen yhteydessä ulkomaisten yritysten omaisuutta mm. pidätetään aiempaa enemmän. Selvityksessä arvioidaan tämänkaltaisten ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvien toimien lisääntyvän jatkossa entisestään.
Venäjällä on tänä vuonna tehty myös lakimuutoksia, jotka mahdollistavat ulkomaisten yritysten varojen jäädyttämisen tai jopa haltuunoton. Lain pohjalta Venäjän viranomaiset ovat jo ottaneet hallintaansa mm. Fortumin, Carlsbergin ja Danonen toiminnot Venäjällä. Lisäksi Venäjän hallinto voi halutessaan velvoittaa minkä tahansa Venäjällä toimivan yrityksen tukemaan sotatoimia.
Valtavista riskeistä huolimatta Venäjän talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot. IMF:n uusimmassa WEO-raportissa Venäjä on tulevina vuosina yksi maailman hitaimmin kasvavista talouksista mm. Päiväntasaajan Guinean ja Valko-Venäjän ohella. Venäjän BKT:n kasvun ennakoidaan olevan huomattavasti hitaampaa kuin useimmissa samankaltaisen tulotason maissa.
IMF arvioi Venäjän BKT:n kasvavan huomattavasti hitaammin kuin useimmissa verrokkimaissa vuosina 2026–2028
Lähteet: IMF WEO lokakuu 2023, BOFIT.
Suomalaisyritykset ovat pääosin lopettaneet liiketoimet Venäjän kanssa
Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjän kanssa on romahtanut sodan alettua. Lähes kaikki suomalaisyritykset ovat poistuneet Venäjän markkinoilta kokonaan, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Keskuskauppakamarin hiljattain julkaistun suomalaisille vientiyrityksille tehdyn kyselyn mukaan enää 2 %:lla vastanneista yrityksistä on liiketoimintaa Venäjällä, kun ennen sotaa osuus oli 80 %. Muutamilla yrityksillä vetäytyminen Venäjältä on vielä kesken.
VATTin tutkimuksen mukaan Venäjän-kaupan tyrehtymisen vaikutukset useimpiin suomalaisyrityksiin ovat olleet rajallisia. Vaikka Venäjän-vientiä harjoittaneiden yritysten vienti supistui muita vientiyrityksiä voimakkaammin keväällä 2022, niiden liikevaihto ja henkilöstön määrä pysyivät ennallaan. Tämän arvellaan johtuvan Venäjän markkinan suhteellisen vaatimattomasta merkityksestä yrityksille tai uusien vientimarkkinoiden löytymisestä.