BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2022/17

Ruotsalaisen SIPRI-tutkimuslaitoksen tuoreiden tilastojen mukaan Venäjän sotilasmenot olivat viime vuonna 66 mrd. dollaria eli 4 % BKT:stä. Kiinteissä hinnoissa laskettuna sotilasmenot olivat korkeimmillaan viiteen vuoteen. Venäjän sotilasmenojen historiallinen huippu nähtiin vuonna 2016, jolloin ne vastasivat 5,4 % BKT:stä. Silloin sotilasmenot sisälsivät sotateollisuuden yritysten luottojen maksuun osoitetun mittavan valtion tukipaketin.

Kansainvälisessä vertailussa Venäjän sotilasmenot ovat talouden kokoon suhteutettuna maailman suurimpien joukossa Lähi-idän maiden jälkeen. Viime vuosina Venäjän sotilasmenot ovat vastanneet keskimäärin 4 % BKT:stä, kun niiden osuus Yhdysvalloissa on ollut 3,5 %, Kiinassa 1,8 % ja EU-maissa keskimäärin 1,5 %.

Sotilasmenojen määrällä mitattuna Venäjä jää kuitenkin selvästi jälkeen maailman suurimmista talousalueista. Yhdysvaltojen sotilasmenot ovat selvästi korkeimmat maailmassa ja niiden arvo oli viime vuonna 800 mrd. dollaria. SIPRI arvioi Kiinan sotilasmenojen arvoksi 290 mrd. dollaria. EU-maiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat 260 mrd. dollaria. Ukrainan sotilasmenot ovat kasvaneet voimakkaasti vuoden 2014 jälkeen Venäjän vallattua Krimin niemimaan. SIPRI arvioi niiden olleen viime vuonna noin 6 mrd. dollaria eli samankokoiset kuin Suomen sotilasmenot. 

SIPRI laatii arvioita myös maailman asekaupasta. SIPRI:n arvion mukaan Venäjä oli viime vuonna maailman kolmanneksi suurin aseiden viejä Yhdysvaltojen ja Ranskan jälkeen. Vuosina 2017–2021 Venäjän aseviennin suurimmat vientimaat olivat Intia (28 % viennistä), Kiina (21 %), Egypti (13 %), Algeria (11 %) ja Vietnam (4 %).  

Talouden kokoon suhteutettuna Venäjän sotilasmenot olivat kansainvälisessä vertailussa suuret vuonna 2021

202217_v4.png

Lähteet: SIPRI, BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2022/16 Näytä viikkokatsaus 2022/18