BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2022/03

Vuoden 2021 lopussa Venäjän valuuttavaranto oli maailman viidenneksi suurin, eli 630 mrd. dollaria. Viime vuoden aikana valuuttavarannon arvo kasvoi noin 6 %. Varannosta oli kullassa 133 mrd. dollaria, eli noin 21 %.

Venäjää suurempi valuuttavaranto oli viime vuoden lopussa Kiinalla (3 427 mrd. dollaria), Japanilla (1 406 mrd.), Sveitsillä (1 083 mrd. marraskuun lopussa) ja Intialla (633 mrd.). Jotkut keskuspankit pitävät suhteellisen suuria valuuttavarantoja, koska niillä on edelleen valuuttakurssitavoite. Venäjän rupla kelluu vapaasti, mutta Venäjän keskuspankki ostaa budjettisäännön mukaisesti markkinoilta valuuttaa valtiovarainministeriön puolesta, kun öljyn hinta ylittää tietyn raja-arvon. Lisäksi valuuttavarannon dollariarvoon vaikuttavat mm. kullan hinta ja muiden valuuttojen liikkeet dollariin nähden.

Venäjän valuuttavarannon rakenne poikkeaa selvästi useimmista muista maailman keskuspankeista. Kesäkuun 2021 lopussa 32,3 % varannosta oli euroina ja 16,4 % dollareina. Keskuspankki siirsi vuonna 2018 (BOFIT Viikkokatsaus 3/2019) merkittävän osan dollarisijoituksistaan Kiinan juaneihin, ja kesäkuussa 2021 juan-määräisten sijoitusten osuus oli 13,1 %. Kulta muodosti 21,7 % koko varannosta. IMF:n tilastojen mukaan juanin osuus keskuspankkien valuuttavarannoista oli kesäkuussa vain 2,6 %. Venäjän keskuspankin sijoitukset muodostivat neljänneksen kaikkien keskuspankkien juan-sijoituksista (314 mrd. dollaria).

Venäjän valuuttavaranto on lähes 15 % BKT:stä

202203_v3.png

Lähteet: Venäjän keskuspankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2022/02 Näytä viikkokatsaus 2022/04