Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/03

Valtion ylimääräisille öljy- ja kaasutuloille tarkoitetun Kansallisen hyvinvoinnin rahaston koko oli vuoden 2018 lopussa 58 mrd. dollaria, mikä on 11 % vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa.

Viime vuoden budjettiylijäämää tuloutetaan rahastoon myöhemmin tänä vuonna. Alustavien tietojen mukaan rahaston koko oli hieman alle neljä prosenttia bruttokansantuotteesta viime vuoden lopulla. Vuoden 2019 budjetin mukaan rahaston koko vastaisi 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta tämän vuoden lopussa. Lisäksi rahaston kerryttämistä jatketaan niin, että vuonna 2021 se olisi 12 % bruttokansantuotteesta. Näin Venäjä varautuu mm. ennakoitua heikompaan talouskehitykseen tulevaisuudessa.

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston sijoitukset jakautuvat kahteen osaan. Yksi osa on sijoitettu korkean luottoluokituksen OECD-maiden likvideihin valtion joukkovelkakirjoihin, ja toinen osa on mm. talletuksina VEB-kehityspankissa, josta niitä lainataan edelleen erilaisiin kehitysprojekteihin. Viime vuoden lopussa 58 % rahastosta oli sijoitettu likvideihin joukkovelkakirjoihin. Näistä sijoituksista 45 % oli euroissa, 45 % dollareissa ja 10 % punnissa.

Viime vuoden aikana Venäjän keskuspankin valuutta- ja kultavaranto kasvoi 8 prosenttia 468 miljardiin dollariin. Vuoden aikana kullan osuus kokonaisvarannosta on noussut, ja on nyt noin 19 %. Koko varanto vastaa 22 kuukauden tavaratuontia. Tällä mittarilla varanto on kansainvälisesti verrattuna erittäin suuri etenkin, kun Venäjän ulkomainen velka on pieni. Venäjän valuutta- ja kultavaranto on maailman viidenneksi suurin Kiinan, Japanin, Sveitsin ja Saudi-Arabian jälkeen.

Venäjän valuutta- ja kultavarannon koostumus

Lähde: Venäjän keskuspankki, BOFIT.

Valuuttavarannon kehityksessä viime vuonna oli kiinnostavaa se, että vuoden toisella neljänneksellä dollarin osuus varannosta väheni selvästi, kun taas euron ja juanin osuudet nousivat merkittävästi. Toisen vuosineljänneksen aikana keskuspankki myi puolet sillä aiemmin olleesta 200 mrd. dollarista. Useimpien analyytikoiden mukaan muutos tapahtui, jotta Venäjän keskuspankki olisi paremmin suojattu mahdollisia Yhdysvaltain pakotteita vastaan. Viime vuoden puolivälissä keskuspankin valuuttavarannosta 32 % oli euroina, 22 % dollareina ja 15 % juaneina. Kansainvälisen valuuttarahaston tilastojen mukaan maailman valuuttavarannoista oli viime vuoden puolivälissä keskimäärin 62 % dollareina, 20 % euroina ja alle kaksi prosenttia juaneina.