BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2021/43

Venäjän pidemmän aikavälin talouspolitiikan pohjana ovat nyt presidentti Putinin heinäkuussa 2020 julkistamat kansalliset tavoitteet vuodelle 2030. Tavoitteet on tiivistetty viiteen kokonaisuuteen: kansalaisten hyvinvointi, mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen, miellyttävä elinympäristö, työ ja yritteliäisyys sekä digitaalinen siirtymä.

Kansallisten tavoitteiden saavuttamista tuetaan kansallisilla hankkeilla, joita on nyt yhteensä 15. Niiden toteutuksen on arvioitu vaativan vuosittain 4 000–5 000 mrd. ruplaa (3‒4 % BKT:stä) vuosina 2021‒2024. Summasta noin kaksi kolmannesta rahoitetaan budjettivaroilla. Budjettivaroista pääosa käytetään tie- ja infrastruktuurirakentamisen sekä demografian ja terveydenhuollon kansallisiin projekteihin (pääosin vanhemmille lapsen syntyessä maksetun ns. äitiyspääoman kasvattamiseen sekä syöpä-, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn ja hoitoon).

Tuorein lisäys suunnitelmaperheeseen ovat Venäjän hallituksen lokakuun alussa hyväksymät 42 strategista aloitetta, jotka täydentävät kansallisia projekteja ja tukevat kansallisten tavoitteiden saavuttamista. Aloitteet koskevat sosiaalisektoria, rakentamista, ekologiaa, digitalisaatiota ja teknologista kehitystä. Aloitteet ovat hyvin vaihtelevia. Niissä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ilmastonmuutokseen liittyviin kysymyksiin, mutta toisaalta myös mm. pyritään kehittämään uusia hiilivetyesiintymiä, korvaamaan nesteytetyn maakaasun ja muiden kaivannaisten tuotantoteknologian tuontia kotimaisella tuotannolla sekä lisäämään rahtimääriä Koillisväylällä. Lisäksi projekteissa nostetaan esiin mm. itseohjautuvat liikennevälineet ja julkisen sektorin digitaalisten palveluiden kehittäminen.

Hallitus arvioi strategisten aloitteiden rahoitustarpeeksi yhteensä 4 600 mrd. ruplaa vuosina 2022‒2024. Finanssiministeriön mukaan aloitteita rahoitetaan budjettivaroilla yhteensä noin 1 000 mrd. ruplalla, josta noin puolet on uutta, olemassaolevien projektien ulkopuolista budjettirahoitusta.

Venäjän talouskehityssuunnitelmat ovat viime vuosina painottuneet entistä enemmän valtiovetoisiin hankkeisiin. Hankkeet voivat tarjota liiketoimintamahdollisuuksia joillekin yrityksille, mutta niiden tuki laajemmalle talouskehitykselle voi jäädä laihaksi. Venäjällä valtion menoja käytetään usein tehottomasti ja riskit väärinkäytöksistä ovat suuria. Laajemmat talouden rakenteelliset uudistukset taas ovat jääneet kehitysohjelmissa entistä vähemmälle huomiolle, vaikka ne olisivat keskeisiä Venäjän pidemmän aikavälin kasvuedellytysten kohentamiseksi.


Näytä viikkokatsaus 2021/42 Näytä viikkokatsaus 2021/44
;