BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2021/41
Hallitus lähetti syyskuun lopussa federaatiobudjetin sekä valtion kolmen sosiaalirahaston budjetit duuman hyväksyttäväksi. Samalla finanssiministeriö julkaisi koko julkisen talouden linjaukset tulo- ja menoarvioineen vuosille 2021−2024 (ne kattavat koko konsolidoidun budjetin eli federaation ja sosiaalirahastojen budjettien lisäksi alueiden ja kuntien budjetit).
Tänä vuonna julkisen talouden nimellistulojen kasvun ennakoidaan yltävän lähes 20 prosenttiin. Öljy- ja kaasuverotulot kohoavat yli 60 % viime vuoden kuopasta öljyn hinnan noustua jyrkästi. Muiden budjettitulojen arvioidaan kasvavan yli 10 %. Menojen kasvu laantuu viime vuoden elvytyslisäyksestä mutta on kuitenkin noin 8 %. Julkinen talous kääntyi vuonna 2020 huomattavan alijämäiseksi (4 % BKT:stä), mutta alijäämän ennakoidaan supistuvan tänä vuonna vain puoleen prosenttiin BKT:stä.
Vuosina 2022−2024 BKT:n kasvun odotetaan talousministeriön ennusteen mukaisesti pysyvän kolmessa prosentissa vuodessa. Urals-vientiöljyn hinnan oletetaan vähitellen laskevan tämän vuoden 66 dollarista 56 dollariin vuonna 2024, mutta toisaalta raakaöljyn tuotannon ja viennin odotetaan vuonna 2022 kasvavan voimakkaasti OPEC+-sopimuksen tuotantorajoitteen vähitellen poistuessa. Sen myötä budjetin öljy- ja kaasuverotulot lisääntyvät vielä ensi vuonna hyvin. Konsolidoidun budjetin muiden tulojen kuten arvonlisäverotulojen kasvutahdin arvioidaan laantuvan jo ensi vuodesta alkaen noin viiteen prosenttiin vuodessa eli selvästi hitaammaksi kuin lamavuotta 2020 edeltäneinä vuosina.
Julkisen talouden menojen nimelliskasvu on vuodentakaisen linjauksen tapaan tarkoitus hidastaa lähivuosina noin 4,5 prosenttiin vuodessa eli vain hieman ennustettua inflaatiota nopeammaksi. Menojen taso on aiemmin arvioitua korkeampi viime ja tämän vuoden nopean nousun vuoksi. Niiden suhde BKT:hen laskee viime vuoden 40 prosentista noin 35 prosenttiin vuosiksi 2022−2024. Kohonneilla tuloarvioilla konsolidoitu budjetti on hieman ylijäämäinen.
Menoja koulutukseen on tarkoitus lisätä lähivuosina melko tasaisella 6−7 prosentin vuositahdilla. Sisäinen turvallisuus ja lainvalvonta saa pitkästä aikaa ensi vuonna reippaan menojen kohotuksen ja sen jälkeen inflaatiota vastaavia lisäyksiä. Puolustusmenot kasvavat hyvin hitaasti, mutta vuodelle 2024 on luvassa selvä lisäys. Parin aiemman vuoden nopean nousun jälkeen talouden eri lohkoille kohdennettujen menojen kasvu aiotaan painaa hyvin hitaaksi. Terveydenhoidon menot lisääntyvät useamman vuoden nopean kasvun jälkeen alle inflaatiotahdin, ja samaan tahtiin kehittyvät myös menot sosiaalitukiin (ml. eläkemenot). Viime ja tämän vuoden nopean nousun jälkeen hallintomenojen nimelliskasvu on tarkoitus jäädyttää.
Julkisen budjettitalouden palkkojen yleiskorotukset on määrä pitää inflaation tahdissa lukuun ottamatta mm. terveydenhoidon ja koulutuksen erillisryhmiä, joille on luvassa korotuksia koko maan ennustetun palkkojen nousun mukaisesti. Eläkkeet nousevat vuonna 2018 säädetyn lain mukaisesti hieman inflaatiota nopeammin, mikä koskee eläkeläisiä, jotka eivät työskentele.
Budjetin lievästä ylijäämästä huolimatta valtio ottaa velkaa kotimaasta, sillä budjettisäännön mukaan osa öljy- ja kaasuverotuloista siirretään säästöön ja edelleen Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. Valtion velan arvioidaan olevan vuoden 2024 lopussa runsaat 20 % BKT:stä ja rahaston kokonaisvarojen nousevan 15 prosenttiin BKT:stä. Rahastosta ollaan lähivuosien aikana myöntämässä luottoja kotimaisiin infrastruktuurihankkeisiin.
Venäjällä julkisen talouden tulot nousussa ja menojen kasvu hidastumassa inflaatiotahdin paikkeille
Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.