BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2020/47

Konsolidoituun budjettiin kertyi kolmannella neljänneksellä 14 % vähemmän tuloja kuin vuotta aiemmin (konsolidoitu budjetti kattaa federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjetit). Tulojen putoaminen vuodentakaisesta oli huomattavasti lievempi kuin toisella neljänneksellä (-23 %), kun huomioon ei oteta Sberbankin omistuksenvaihdoksen seurauksena budjettiin huhtikuussa tullutta keskuspankin kertaluontoista ylijäämätilitystä. 

Jo viime vuonna alkanut konsolidoidun budjetin menojen lisääminen on jatkunut koko tämän vuoden. Menot olivat kolmannella neljänneksellä lähes 12 % vuodentakaista suuremmat, joskin vuosikasvulukema oli pienempi kuin kahdella edellisellä neljänneksellä (17−18 %). Menojen kasvu on edelleen hillinnyt talouden supistumista inflaation pysyttyä suhteellisen hitaana.

Tulojen ja menojen suuri ristikkäisliike on lisännyt konsolidoidun budjetin alijäämää. Alijäämä syveni viimeisen 12 kuukauden osalta kesäkuussa noin 3,5 prosenttiin BKT:hen suhteutettuna eli kohti koko tälle vuodelle arvioitua noin 4,5 prosenttia (ilman Sberbank-tilitystä 12 kuukauden vaje olisi ollut noin 4,5 % BKT:stä). Kasvavaa budjettivajetta rahoitettiin keväällä valtion tilivaroilla ja velanotolla, mutta loppukesällä ja syksyllä vajeen kattaminen on painottunut yhä enemmän valtion velanottoon.

Konsolidoidussa budjetissa öljy- ja kaasuverotulojen romahdus lieveni kolmannella neljänneksellä, mutta nämä tulot olivat vieläkin 37 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Muut budjettitulot vähenivät yli 8 % vuodentakaisesta eli selvästi lievemmin kuin toisella neljänneksellä (-14 % pl. huhtikuun Sberbank-tilitys). Toisaalta budjettitulojen väheneminen oli edelleen näinkin suurta, kun veroja maksetaan budjettiin myöhemmin kuin verojen perustana olevia tuloja kertyy veronmaksajille. Lisäksi voimassa on hallituksen keväällä antamia veronalennuksia ja maksulykkäyksiä. Etenkin tulot yritysten voittoveroista olivat kolmannella neljänneksellä edelleen alamaissa, ja tulot arvonlisäveroista vähenivät edelleen (ALV-tulot ovat budjettitulojen suurin erä eli viidesosa). Budjettitulojen kurimukseen tuli hieman helpotusta palkkarintamalta, kun palkkojen mukaan määräytyvistä sosiaaliveroista saatavien tulojen lievä heikkeneminen tasaantui ja tulot työtuloveroista elpyivät.

Budjettimenojen kasvu sosiaalitukiin hidastui kolmannella neljänneksellä, mutta oli edelleen 13 % vuotta aiemmasta (vuoden ensimmäisellä puoliskolla 18 %). Myös muiden menojen lisäämistahti vaimeni 10 prosenttiin vuoden alkupuoliskon 17 prosentista. Niiden reaalinen kasvu hidastui niin ikään, kun hintojen nousu pysyi suhteellisen ennallaan. Menojen nousun selvässä kärjessä on koronakriisin vuoksi ollut koko vuoden ajan terveydenhoito, jonka menot kohosivat tammi-syyskuussa kolmasosan vuotta aiemmasta. Budjettimenot talouden eri lohkojen yritystukiin ja investointeihin kasvoivat edelleen kolmannella neljänneksellä reippaasti ja koko tammi-syyskuun jaksolla yli viidesosan vuodentakaisesta. Myös julkishallinnon menot kasvoivat tammi-syyskuussa 14 % viime vuodesta sekä sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot yli 10 %. Koulutusmenojen kasvu oli tammi-syyskuussa vajaat 7 % ja puolustusmenojen kasvu 4 %, sillä puolustusmenot vähenivät kolmannella neljänneksellä kevään menopiikin jälkeen.

Venäjän julkisen talouden tulot vähentyneet nopeasti, menoja lisätty reippaasti

202047_v3.png

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2020/46 Näytä viikkokatsaus 2020/48
;