BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2020/32
Kiina on globaalisti merkittävin yksittäinen ilmaston saastuttaja, joka kattoi viime vuonna 29 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Kiinan päästöt ovat olleet jo usean vuoden ajan suuremmat kuin Yhdysvaltojen ja EU:n päästöt yhteensä. Samaan aikaan kun OECD-maissa päästöt supistuvat, Kiinassa ne lisääntyvät edelleen – viime vuonnakin yli 3 % edellisestä vuodesta.
Noin 80 % Kiinan hiilidioksidipäästöistä on IEA:n mukaan peräisin kivihiilestä, joka on maan tärkein energialähde. Kiinan 13. viisivuotissuunnitelmassa on ollut tavoite laskea kivihiilen osuus maan energian kulutuksessa 58 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, ja se on toteutunut jo viime vuonna. Osuus on kuitenkin yhä hyvin suuri, ja uusia kivihiililouhoksia ja -voimaloita avataan edelleen. Kivihiilellä on suuri merkitys Kiinan energiaomavaraisuudessa sekä työllisyydessä. Tänä vuonna maan kansallinen energiahallinto (National Energy Administration) lievensi uusien hiilikenttien hyväksymistä koskevia rajoituksia, ja koronakriisin jälkeinen elvytyspaketti sisältää merkittäviä investointeja uusiutuvan energian lisäksi myös kivihiileen. Ajatuksena on, että kun vanhoja saastuttavimpia laitoksia voidaan lakkauttaa ja tilalle rakennetaan uusia tehokkaita laitoksia, hiilen poltosta voi tulla vähäpäästöisempää. Tässä on yksi keskeinen ero länsimaalaiseen ilmastoajatteluun, jossa usko ”puhtaan hiilen” mahdollisuuksiin on vähäisempi. Kiina joutuikin poistamaan hiilivoiman kokonaan vihreiden velkakirjojen investointikohteista (BOFIT Viikkokatsaus 24/2020).
Maan toiseksi tärkein energialähde öljy vastaa IEA:n mukaan noin 14 prosentista maan hiilidioksidipäästöistä. Kiina on edelleen merkittävä öljyntuottaja, mutta tuotanto on supistumaan päin ja kattoi viime vuonna enää 30 % Kiinan tarpeesta. Maa onkin noussut maailman suurimmaksi raakaöljyn tuojaksi. Samalla sillä on laajaa jalostustoimintaa, ja se on jalostettujen öljytuotteiden suuri viejä. Kuten monet muut suuret öljy-yhtiöt maailmalla, myös Kiinan PetroChina Co. pyrkii turvaamaan asemaansa myös tulevaisuudessa sijoittamalla ympäristöystävälliseen energiaan. Kun osa sen öljy- ja kaasuputkista ja varastoista siirretään uudelle ChinaPipe-yritykselle, PetroChina on ilmoittanut käyttävänsä osan myyntituloista ympäristöystävälliseen energiaan. Öljyn kulutusta pyritään vähentämään mm. lisäämällä liikenteessä sähköautojen osuutta. Tällä on kuitenkin kokonaisuuden kannalta pienehkö vaikutus, sillä liikenteen osuus päästöistä on vain noin 10 prosenttia. Lisäksi sähköautojen ekologisuutta vähentää kivihiilen suuri osuus sähköntuotannossa.
Kiina on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa siihen, että sen kasvihuonekaasupäästöt eivät kasva enää vuoden 2030 jälkeen. Tavoitteeseen pyritään hillitsemällä pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaiheiden käyttöä ja kasvattamalla uusiutuvan energian (lähinnä tuuli- ja aurinkovoima) osuutta nykyisestä 5 prosentista. Tehokkaimmaksi keinoksi tässä siirtymässä arvioidaan mm. EU:n esimerkin mukaisesti hiilidioksidipäästöjen tehokas hinnoittelu.
Kiinassa tehtiin vuonna 2017 päätös kansallisen päästökauppajärjestelmän käyttöönotosta vuonna 2020. Käytännössä sen arvioidaan toteutuvan tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden puolella. Mukana on Financial Timesin tietojen mukaan aluksi vain energiasektori, joka kattaa noin puolet hiilidioksidipäästöistä. Myöhemmin järjestelmän uskotaan laajenevan myös teollisuuteen (etenkin teräs- ja sementtiteollisuuteen), minkä jälkeen järjestelmä kattaisi jo 80 % päästöistä. Alueellisia kokeiluja on toteutettu jo vuodesta 2011 lähtien ja niistä saatuja kokemuksia on hyödynnetty järjestelmän suunnittelussa. Viime vuosina pilottivaiheessa ovat olleet mukana Peking, Shanghai, Chongqing, Guangdong, Hubei, Shenzhen ja Tianjin. Kansallisen vaiheen toteuttamista on valmisteltu mm. kehittämällä siihen liittyvää lainsäädäntöä ja perehdyttämällä yrityksiä. Ilmastopolitiikan ja päästökaupan linjausten odotetaan täsmentyvän valmisteilla olevassa vuosien 2021–2025 viisivuotissuunnitelmassa.
Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan
Lähteet: BP Statistical Review of World Energy 2020, Macrobond ja BOFIT.