BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2020/22
Kasvutavoitteesta luopuminen edes väliaikaisesti on tervetullutta, erityisesti koronapandemian aiheuttamassa hyvin epävarmassa taloustilanteessa. Sitovia numeerisia kasvutavoitteita on jo pitkään kritisoitu siitä, että ne vääristävät talouspolitiikan mitoitusta, johtavat liialliseen velkaantumisen ja ylläpitävät talouden kannattamattomia rakenteita. Koronaepidemian takia viivästynyt ja lyhennetty vuosittainen kansankongressin kokous järjestettiin Pekingissä 22.–28.5.
Pääministeri Li Keqiangin esittelemässä hallituksen työraportissa lueteltiin joukko tavoitteita kuluvan vuoden talouskehityksen ohjaamiseksi. Raportin suhdeluvuista voidaan laskea talouspolitiikan ja budjetin perustuvan selvästi positiiviseen talouskasvuoletukseen. Tavoitteeseen kaksinkertaistaa reaalinen vuoden 2010 BKT tämän vuoden loppuun mennessä, nykyisen 5-vuotissuunnitelman päättyessä, ei kuitenkaan tulla pääsemään. Ilman koronasokkia BKT-tavoite olisi presidentti Xi Jinpingin mukaan asetettu noin kuuteen prosenttiin.
Koronakriisin myötä työllisyyden ylläpitäminen on noussut yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi. Kuluvana vuonna kyselyihin perustuva kaupunkien työttömyysaste halutaan pitää noin 6 prosentissa (viime vuoden tavoite noin 5,5 %). Lisäksi uusia kaupunkialueiden työpaikkoja aiotaan luoda yli 9 miljoonaa, selvästi vähemmän kuin viime vuoden tavoite 11 miljoonaa tai toteutunut 13,5 miljoonaa. Uusien työpaikkojen määrä on bruttotavoite, eikä huomioi poistuneita työpaikkoja, jolloin se kertoo vain vähän työmarkkinoiden tilanteesta. Kaupunkialueiden työllisten määrän kasvu on hidastunut jo pitkään ja lisääntyi viime vuonna 8 miljoonalla. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa uusia työpaikkoja syntyi virallisten tilastojen mukaan 3,5 miljoonaa, vaikka useiden arvioiden mukaan samaan aikaan kymmenet miljoonat jäivät työttömiksi. Tähän suhteutettuna 9 miljoonan uuden työpaikan tavoite ei vaikuta erityisen optimistiselta.
Finanssipoliittista elvytystä tullaan lisäämään, mutta melko maltillisesti verrattuna muihin suuriin talouksiin. Korkeista kasvutavoitteista kiinni pitäminen on jo pitkään vaatinut hyvin keveää finanssipolitiikkaa ja julkisen talouden alijäämän kasvattamista. Kuluvan vuoden virallinen budjettivaje aiotaan nostaa 3,6 prosenttiin BKT:stä (viime vuonna 2,8 %). Budjettivaje ei vastaa kansainvälisiä käytäntöjä eikä kerro suoraan julkisen talouden tilasta, sillä suuri osa menoista on budjetin ulkopuolella. Tänä vuonna näitä eriä tullaan kasvattamaan lisäämällä uusien paikallishallinnon erikoisbondien liikkeeseenlaskukiintiötä 3 750 mrd. juaniin viime vuoden 2 150 mrd. juanista ja laskemalla poikkeuksellisesti liikkeeseen 1 000 mrd. juania keskushallinnon erikoisbondeja. Joidenkin arvioiden mukaan finanssipolitiikkaa kevennetään tänä vuonna noin 4 prosenttia BKT:stä viime vuoteen verrattuna.
Kiinan finanssipolitiikka keskittyy lähinnä investointien ohjaamiseen ja sosiaalimenojen rooli on hyvin pieni, vaikka kuluvan vuoden poliittisena tavoitteena on köyhyyden poistaminen kokonaan. Tulojen odotetaan kasvavan talouden vauhdissa, eli selvästi viime vuotta hitaammin. Vaikka pääministerin puhe mainitsee myös ”uuden infrastruktuurin” (mm. 5G, sähköautot, tietoverkot), odotetaan nopean elvytystarpeen johtavan perinteisten infrastruktuuri-inventointien lisäämiseen. Pitkään jatkuneen infraelvytyksen myötä investointien kannattavuus ja niiden kyky lisätä talouden kasvupotentiaalia on kuitenkin heikko.
Tavoitteet hillitä nopeaa velkaantumista on siirretty kokonaan syrjään. Viime vuosina velkaantumisen kasvu on pyritty pitämään ”suunnilleen” nimellisen BKT:n kasvun vauhdissa. Vuonna 2019 kokonaisrahoituskanta kasvoi 11 % ja rahamäärä (M2) 9 %. Kuluvana vuonna molempien odotetaan kasvavan ”selvästi viime vuotta nopeammin”, mikä yhdessä talouskasvun romahtamisen kanssa tulee nostamaan huomattavasti velka/BKT-suhdetta. Inflaation annetaan kiihtyä hieman ja tavoitetta nostettiin viime vuoden noin 3 prosentista noin 3,5 prosenttiin. Inflaatiotavoite on Kiinassa lähinnä katto, jonka alapuolella kuluttajahintojen nousu pyritään pitämään, ei varsinainen rahapoliittinen tavoite.
Kiinan BKT:n kasvu ja vuosittaiset kasvutavoitteet 2012–2019
Lähteet: Kiinan hallitus, tilastovirasto, Macrobond ja BOFIT.