BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2020/18

Kiinan raakaöljyn tuontimäärä kasvoi tammi-maaliskuussa 5 % ja dollariarvoltaan 8 % vuodentakaisesta, sillä koronakriisin vaikutus ei vielä iskenyt täydellä voimalla tuontimääriin ja -hintoihin. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä maaliskuussa kotimaisen kysynnän romahdus heijastui öljyjalosteiden tuotannon vähenemisenä ja Kiinan raakaöljyn tuonnissa varastokysynnän merkitys kasvoi.

Vaikka Kiinan öljyjalosteiden tuotanto supistui maaliskuussa 7 %, raakaöljyn tuonti kasvoi edelleen lähes 5 % aikaisempien tuontisopimusten täyttämisen ohella siksi, että valtio ja kaupalliset toimijat ovat hyödyntäneet halpoja hintoja ja täyttäneet varastojaan. Joidenkin arvioiden mukaan raakaöljyn ja öljytuotteiden varastokapasiteetti alkaa Kiinassa olla jo lähes täyskäytössä, mutta uusia varastosäiliöitä rakennetaan lisää. Kuten muuallakin, myös öljytankkereita on vuokrattu varastoiksi. Uutistoimisto AP:n mukaan Kiinan valtion strategiset öljyreservit riittävät syyskuun ilmoituksen perusteella 80 päivän kulutukseen, mutta näitäkin reservejä ollaan tiettävästi kasvattamassa.

Uuden jalostuskapasiteetin myötä Kiinan öljytuotteiden nettovienti on kasvanut nopeasti 40 milj. tonniin vuodessa, mikä on osaltaan lisännyt raakaöljyn tuontia. Öljytuotteiden kysyntä muualla Aasiassa on koronapandemian myötä vähentynyt, mikä lähikuukausina voi painaa öljynjalostusta ja raakaöljyn tuontia. Reutersin mukaan Kiina laski vuodesta 2013 käytössä olleen hinnoittelumekanismin mukaisesti maaliskuussa bensan ja dieselin kotimaista hintaa ennätykselliset 14–16 %, mutta viranomaisten mukaan raakaöljyn tynnyrihinnan painuttua alle 40 dollarin hintoja ei enää lasketa. Tämä hillitsee polttoaineiden kotimaista kysynnän kasvua. Nämä tekijät yhdessä täysien varastojen kanssa vähentävät toiveita siitä, että Kiinan kysynnän elpyminen toisi nopean helpotuksen globaaleille öljymarkkinoille.

Kiinan tärkeimmät öljyntoimittajat ovat Saudi-Arabia (osuus vuosituonnista 17 %) ja Venäjä (16 %), mutta maa on hajauttanut öljyntuontinsa laajalle alueelle. Geo- ja kauppapoliittisiin jännitteisiin liittyen on kiinnostavaa nähdä, että Iranin merkitys Kiinan öljyntuonnissa on hiipunut nopeasti (osuus vajaat 2 %) ja Venezuelasta ei kiinalaistilastojen mukaan ole tullut öljyä lainkaan viime syyskuun jälkeen. Yhdysvalloista Kiina ei alkuvuonna tuonut lainkaan raakaöljyä, vaikka maiden tammikuussa hyväksymä kauppasopimus edellyttää energiatuotteiden tuontimäärän huomattavaa kasvattamista.

Kiinan raakaöljyn kysyntä on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurinta. Se kattaa tuonnilla yli 70 prosenttia öljynkysynnästään ja on maailman suurin raakaöljyn tuoja noin viidenneksen osuudellaan kansainvälisestä öljykaupasta. Vaikka Kiina on keskeinen toimija globaaleilla öljymarkkinoilla, sen oman markkinatilanteen analysointi on vaikeaa, koska maa ei julkaise tilastoja öljyvarastoistaan.

Kiinan raakaöljyn tuotanto ja tuonti vuositasolla

202018_k4.png

Lähteet: CEIC ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2020/17 Näytä viikkokatsaus 2020/19