Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/45

Rahapolitiikan päätavoitteena on edelleen hintavakauden säilyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio pyritään pitämään lähellä neljää prosenttia. Rahapolitiikan keskeisimpänä työkaluna säilyy ohjauskorko eli ns. avainkorko (1 viikon repo-korko).

Myös rahapolitiikan operatiivinen perusmekanismi säilyy ennallaan. Tavoitteena pysyy se, että pankkien välisten rahamarkkinoiden yön yli -luottojen korot pidetään lähellä keskuspankin avainkorkoa. Rahamarkkinakorkoja ohjataan sitomalla pankkien likviditeettiä tai antamalla niille likviditeettiä. Pankkien runsaan likviditeetin sitomiseen keskuspankki on viime vuosina käyttänyt etenkin talletushuutokauppoja ja velkapapereidensa liikkeellelaskuja. Keskuspankki ennakoi jatkavansa tällä linjalla.

Pankkien käyttämien keskuspankin yhden päivän talletus- ja luottoikkunoiden korot määrittävät keskuspankin korkokäytävän rajat, jotka ovat koko avainkoron olemassaoloajan olleet avainkorko ± 1 %. Tämä korko-ohjaus on pysynyt samana vuoden 2013 lopusta saakka. Keskuspankki toteaa, että ohjausmekanismit eivät edellytä tavoitteita määrällisille rahaindikaattoreille.

Talousennusteensa perusteella keskuspankki odottaa pankkien runsaan likviditeetin ja pankkien keskuspankkiin tekemien talletusten lisääntyvän huomattavasti lähivuosina. Osin tämä johtuu keskuspankin päivittäisistä valuuttaostoista kotimaisilla valuuttamarkkinoilla. Ne pohjautuvat finanssiministeriön keskuspankilta tekemiin valuuttatilauksiin, joilla ministeriö muuntaa valtion budjettisääntöön perustuvia ja valtion vararahastoon päätyviä budjetin ylimääräisiä öljyverotuloja valuutoiksi.

Samalla keskuspankki ennustaa valuutta- ja kultavarantonsa kasvavan tuntuvasti. Keskuspankin tekemien valuuttaostojen ohella tämä johtuu keskuspankin mukaan siitä, että se ennakoi myös ostavansa varantoon lisää kultaa, jonka osuus varannosta on nykyään viidesosa.

Keskuspankki muistuttaa, että rahapolitiikan ohella inflaatiotahtiin voivat ajoittain aiheuttaa vaihteluja muut tekijät kuten elintarvikkeiden hinnat, maailmanmarkkinoiden hintamuutoksista johtuvat ruplan kurssin vaihtelut sekä muiden viranomaisten päätökset koskien esimerkiksi kunnallispalvelujen hintoja.