Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/43

IMF tähdentää, että sen vuonna 2014 julkaisemat tiedot julkisen talouden ja julkisen sektorin yritysten tulojen suhteesta BKT:hen (70 %) eivät tarkoita osuutta BKT:stä, jollaiseksi arvio on usein väärin ymmärretty.

IMF on nyt laskenut BKT-osuuden sen mukaan, mikä on julkisen talouden ja valtionyritysten osuus tuloista talouden markkinalohkoilla ja osuus työntekijöistä muilla lohkoilla, joilla yritysten ja organisaatioiden tulonmuodostus ei tapahdu markkinapohjaisesti. Mukaan on laskettu 20 suurimman valtionyrityksen (pl. pankit) tytäryritykset Venäjällä. Tuloksena oleva yhden kolmasosan osuus BKT:stä koskee vuotta 2016, mutta IMF:n laskelmien mukaan osuus oli käytännössä sama vuonna 2012.

IMF korostaa, että julkisen sektorin yrityksiin liittyvät haittavaikutukset voivat ilmetä laajemmin mm. toimialojen liiallisen keskittymisen ja kilpailun puutteen, valtion ja valtionyritysten hankintojen vähäisen avoimuuden sekä suosikkiasemaan perustuvan luotonsaannin kautta.

Venäjällä kansantalouden ja valtionhallinnon akatemian sekä Gaidar-instituutin tutkijat julkaisivat omat julkisen sektorin BKT-osuutta koskevat arvionsa alkuvuonna. Julkisen talouden osuudeksi BKT:stä on noteerattu Rosstatin BKT-tilastoissa ilmoittama vajaat 20 %, joka koskee koko tätä vuosikymmentä. Valtionyrityksistä ei Venäjällä ole BKT-tilastoja. Tutkijoiden perusarviossa niiden sekä muutaman valtionkorporaation ja valtion suurimpien liikelaitosten osuus BKT:stä on peräti yli neljäsosa. Tämä perustuu kahteen osalaskelmaan. Ensimmäisessä vaiheessa yli sadan valtion yrityksen sekä em. valtionkorporaatioiden ja liikelaitosten osuudeksi koko yrityssektorin tuloista lasketaan noin 12 %. Toisessa vaiheessa niiden osuus BKT:stä on arvioitu olettamalla rohkeasti, että Gazpromin ja Rosneftin tilinpäätöstiedoista laskettu tuotetun BKT-lisäarvon ja tulojen suhde olisi yhtä suuri kaikissa muissakin valtionyrityksissä.