Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/43

Viime viikolla julkaistussa vertailussa on mukana 140 maata. Venäjän sijoitus on kohonnut hieman viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se sijoittuu edelleen vauraiden länsimaiden taakse, mutta entisten sosialistimaiden joukossa kärjen tuntumaan.

Vertailu kokoaa yhteen 90 mittaria, joista valtaosa on muiden instituutioiden kehittämiä. Niiden on tarkoitus kuvata maan edellytyksiä menestyä maailmanmarkkinoilla. Mittarit koskevat mm. perusinstituutioita, infrastruktuuria, rahoitusjärjestelmää, tutkimusta, kehitystä, terveyttä ja koulutusta.

Vertailun tuloksia tulkittaessa on huomattava, että kaikkia mittareita ei ole suhteutettu maiden kokoihin. Talouden koko muodostaa jo suoraan indeksin painosta 1/12, ja jotkin laatumittarit suosivat suuria maita. Esimerkiksi akateemisia artikkeleita ja tutkimuslaitoksia laskettaessa – vaikkakin jossain määrin laadulla painottaen – suuri maa saa helposti suuren lukeman. Näin ollen suuret maat sijoittuvat vertailussa korkeammalle kuin mihin talouden toiminnan ominaisuudet antaisivat ehkä syytä.

Venäjän suhteellisiksi vahvuuksiksi nousee muun muassa markkinoiden koko (6.), tutkimuslaitosten taso (12.), rautatiekuljetusten tehokkuus (15.), lentokenttäverkoston kattavuus (18.), tieteellinen julkaiseminen (22.) ja viestintäteknologian omaksuminen (25.).

Venäjän heikkouksiksi arvioidaan kansanterveys, rahoitusjärjestelmä ja perusinstituutiot. Erityisen suuriksi haasteiksi kilpailukyvyn kannalta nousevat työvoimaverot (133.), lehdistönvapauden rajoitukset (121.), pankkien vakavaraisuus (114.), korruptio julkisella sektorilla (113.), omistusoikeuksien rikkomukset (112.), paikallisesta sääntelystä johtuvat tuonnin hidasteet (113.) ja tullimaksujen monimutkaisuus (110.) sekä tiestön huono kunto (104.).

Kiina on vertailussa 28. sijalla. Sen suurimmat vahvuudet ja heikkoudet ovat suunnilleen samat kuin Venäjän. Tosin infrastruktuurivertailussa Kiina nousee huomattavasti korkeammalle kuin Venäjä.