BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2018/40
Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) tuoreiden tilastojen mukaan Kiinan kokonaisvelkasuhde kasvoi peräti 5 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 261 prosenttiin BKT:stä. Kiinalla on talouden kokoon nähden hieman enemmän velkaa kuin Yhdysvalloilla ja euroalueella ja huomattavasti enemmän mitä muilla BIS:n tilastoimilla nousevilla talouksilla.
Kokonaisvelka käsittää julkisyhteisön, kotitalouksien ja yritysten (pl. rahoituslaitokset) velan. Useimmista muista maista poiketen Kiinassa selvästi eniten velkaa on keskittynyt yrityksille (164 % BKT:stä). Sen sijaan kotitalouksien (49 % BKT:stä) ja julkisyhteisön (48 % BKT:stä) velkasuhteet ovat suhteellisen pieniä. Rajanveto yritysten ja julkisyhteisön velan välille on Kiinassa kuitenkin tunnetusti vaikeaa ja esimerkiksi IMF arvioi julkisyhteisön velaksi lähes 70 % BKT:stä.
Kiinan keskuspankin kuukausittain raportoima kotimainen kokonaislainananto yksityiselle sektorille viittaa velkasuhteen kasvun jatkuneen myös ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Vaikka kokonaislainakannan vuosikasvu hidastui elokuussa 10 prosenttiin viime vuoden keskimääräisestä 13 prosentista, kasvu on edelleen ollut nopeampaa mitä nimellisen BKT:n kasvu. Kokonaislainanannon kasvun hidastuminen on johtunut etenkin varjopankkisektorista, jonka välittämän rahoituksen kanta on viime kuukausina supistunut. Taustalla on kiristynyttä sääntely. Pankkilainojen kannan kasvu on jatkunut lähes yhtä nopeana kuin viime vuonna.
Kiinan velka on pitkälti kotimaista. Vaikka ulkomainen velka on kasvanut nopeasti reilun vuoden ajan, sitä oli vain 14 % BKT:stä kesäkuun lopussa. Ulkomaisesta velasta noin puolet oli dollarimääräistä ja kolmasosa juanmääräistä.
Vuosia jatkunut nopea velkaantuminen on herättänyt laajasti huolta, sillä Kiinan kaltainen velkakehitys on muissa maissa lähes poikkeuksetta johtanut kasvun hidastumiseen ja jonkinlaiseen kriisiin. Kiinassa tiedostetaan ongelma ja velkakehitystä saatiin jo hidastettua, mutta kauppakiistojen syvenemisen myötä talouspolitiikan painopiste on taas siirtynyt elvyttävämpään suuntaan.
Kiinan, euroalueen ja Yhdysvaltojen kokonaisvelka (% BKT:stä)
Lähde: BIS, Macrobond