Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/39

Vaikka Suomen tullin mukaan tammi-kesäkuussa Suomen koko tavarakauppa kasvoi keskimäärin 6 prosentin vauhtia vuotta aiemmasta, kauppavaihto Kiinan kanssa ei käytännössä kasvanut lainkaan. Tavaravienti Kiinaan oli 1 710 miljoonaa euroa (+2 %) ja tuonti 2 160 miljoonaa euroa (-1 %), joten tavarakaupan alijäämä oli 450 miljoonaa euroa. Alijäämä pieneni vuotta aiemmasta.

Tammi-kesäkuussa Suomen tavaraviennistä 5,4 % suuntautui Kiinaan ja tavaratuonnista 6,6 % tuli Kiinasta. Näin Kiina oli Suomelle viidenneksi tärkein vientimarkkina Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen ja neljänneksi suurin tuontimaa Saksan, Venäjän ja Ruotsin jälkeen.

Hyödykkeittäin tarkasteltuna kaikkien keskeisten pääerien (koneet ja laitteet, valmistetut tavarat ja erinäiset valmiit tavarat) tuonti Kiinasta supistui hieman tai pysyi ennallaan viime vuoden tammi-kesäkuuhun nähden. Viennissä kehitys oli selvästi vaihtelevampaa. Koneiden ja laitteiden ja kemiallisten aineiden viennin arvo Kiinaan supistui selvästi, mutta raaka-aineiden, erinäisten valmiiden tavaroiden vienti kasvoi.

Maiden välinen palvelukauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä vuodesta 2016 lähtien. Tilastokeskuksen mukaan palveluvienti Kiinaan oli tammi-kesäkuussa 650 miljoonaa euroa, tuonti 420 miljoonaa euroa ja ylijäämä 230 miljoonaa euroa. Tilastokeskus ei julkista palvelukaupan rakennetta maittain muuta kuin vuositasolla, mutta sen matkailutilastojen mukaan sekä kiinalaisten saapumiset että yöpymiset Suomessa vähenivät selvästi touko-heinäkuussa vuotta aiemmasta. Viime vuonna Suomen palveluviennistä Kiinaan 14 % koostui matkailusta.

Suomen tavarakaupan kehitys Kiinan kanssa

Lähteet: Suomen tulli ja BOFIT