Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2018/06

Ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella Pekingin väkiluku ei enää kasvanut vuonna 2017. Kun vuonna 1999 Pekingissä asui 12,6 miljoonaa ihmistä, vuoteen 2016 mennessä väkiluku oli kasvanut 21,7 miljoonaan. Viime vuonna virallinen väkiluku pieneni 22 000 asukkaalla. Taustalla on hallinnon pyrkimys rajoittaa päästöjä, liikenneruuhkia ja maan sisäistä muuttoliikettä. Siirtotyöläisten asuttamia rakennuksia on purettu ja pienyritysten toimintaa rajoitettu. Tehtaita, logistiikkakeskuksia, kouluja ja sairaaloita on määrätty siirrettäviksi kaupungin ulkopuolelle. Pekingin asukasluvulle asetettiin viime vuoden lopulla 23 miljoonan pysyvän asukkaan katto vuoteen 2020 asti. Myös maan suurimmassa kaupungissa Shanghaissa asukasluku (viime vuosina noin 24,2 miljoonaa asukasta) halutaan rajoittaa 25 miljoonaan henkeen vuoteen 2035 asti.

YK:n väestöennusteen mukaan Kiinan väkiluvun odotetaan olevan korkeimmillaan 1430 miljoonassa noin kymmenen vuoden päästä, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Kaksi vuotta sitten toteutettu yhden lapsen politiikan korvaaminen kahden lapsen politiikalla ei ole kasvattanut syntyvyyttä toivotulla tavalla. Virallisesti uuden politiikan arvioitiin nostavan syntyvyyden vuosittain 20 miljoonaan lapseen. Todellisuudessa lapsia syntyi vuonna 2016 17,9 miljoonaa ja viime vuonna 17,3 miljoonaa.

Syntyvyyden alentuessa ja väestön eläessä yhä pidempään huoltosuhde heikkenee nopeasti. YK:n ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä jokaista 100 työikäistä kiinalaista kohti on lähes 70 huollettavaa (alle 15- tai yli 64-vuotiasta) kun vielä vuonna 2015 huollettavia oli 37. Suomessa huoltosuhteen ennustetaan samalla aikavälillä nousevan 58:sta 71 huollettavaan. Kyseinen mittaustapa kuitenkin aliarvioi Kiinan todellista huoltosuhdetta, sillä eläkeikä on Kiinassa selvästi alle 64 vuotta. Naiset jäävät yleensä eläkkeelle 50–55-vuotiaina ja miehet 60-vuotiaina. Kiinan väestörakenteen ennustettu kehitys kasvattaa keskushallinnossa painetta reformeihin erityisesti eläke- ja perhepolitiikan osalta.

Kiinan supistuva väestö ja heikentyvä huoltosuhde

Lähteet: YK ja Macrobond.