Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2017/49

Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi tammi-syyskuussa 18 % vuotta aiemmasta. Kasvu on hidastunut viime kuukausina, mutta pysynyt yhä reippaana. Viennin kasvua ovat vetäneet koneet ja laitteet, mutta myös mm. elintarvikevienti on kasvanut melko ripeästi. Tavaratuonnin arvo Venäjältä kasvoi tammi-syyskuussa 45 % vuotta aiemmasta korkeamman öljyn hinnan ja alkuvuoden yksittäisten kaasuputkitoimitusten vuoksi. Tavarakaupan taso on kuitenkin yhä kaukana edellisistä vuosien 2012–13 huippulukemistaan. Tammi-syyskuussa Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes 6 % ja -tuonnista vajaat 14 %.

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana Venäjän/Neuvostoliiton osuus on ollut keskimäärin 10 % sekä Suomen tavaraviennistä että -tuonnista, mutta vaihdellut sota-aikojen nollasta lähes 30 prosenttiin ensimmäisinä sotakorvausvuosina. Osuus oli korkea myös 1980-luvun alun öljyn hintapiikin aikana. Etenkin 1960-luvulta lähtien kaupan kehitys onkin seuraillut öljyn hintaa, joka on määrittänyt pitkälti Venäjän vientitulot ja samalla tuontimahdollisuudet. Suomen Venäjän-tuonnista pääosa on jo vuosikymmeniä muodostunut mineraalipolttoaineista.

Vuosina 1861–1917, Venäjän osuus Suomen suurruhtinaskunnan viennissä ja tuonnissa oli keskimäärin 40 %.

Suomen Venäjän-viennin rakenne on muuttunut ja monipuolistunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana raakapuusta metallien, tekstiilien ja laivojen kautta nykyisiin koneisiin ja laitteisiin sekä kemikaaleihin. Palveluviennissä painopiste on vaihtunut rakennusprojekteista matkailuun. Parin viime vuosikymmenen aikana myös suorien sijoitusten merkitys on kasvanut huomattavasti kaupan rinnalla.

Venäjän/NL:n osuus itsenäisen Suomen tavarakaupasta

Lähde:Tullihallitus.                                       *tammi-syyskuu