Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2017/39

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuoreessa Education at Glance -raportissa analysoidaan laajasti eri maiden koulutusjärjestelmiä, niihin käytettyjä resursseja sekä tuloksia. Raportissa tarkastellaan myös useita maita, jotka eivät ole OECD:n jäseniä, ml. Venäjää ja Kiinaa.

Kun tarkastellaan nuorten aikuisten opintoja, 25−34-vuotiaiden ryhmässä venäläisillä oli vuonna 2015 suhteellisesti toiseksi eniten korkeakoulutusta korealaisten jälkeen, yhteensä 60 prosentilla ikäluokasta. Japanissa vastaava osuus on myös 60 %, kun OECD-maiden keskiarvo on 42 %. Kiinassa ainoastaan 18 prosentilla tästä ikäluokasta on korkeakoulutus, Intiassa osuus on 14 %. Osaksi tämä johtuu venäläisestä järjestelmästä, jossa korkeakouluihin mennään ja niistä valmistutaan suhteellisen nuorina. Suurimmalla osalla tästä joukosta on maisterin tutkintoa alempi tutkinto. Kyseessä ei myöskään ole mikään tuore ilmiö, sillä korkeakoulutettujen osuus on noin 55 % myös 25−64-vuotiaista.

Venäjällä korkeakoulutus suuntautuu tällä hetkellä hyvin paljon liiketalouteen, hallintoon ja oikeustieteeseen. Vuonna 2015 korkeakouluista valmistuneista 38 % opiskeli näitä aineita, kun taas OECD-maiden keskiarvo oli 24 %. Luonnon- ja insinööritieteistä sekä matematiikasta valmistui 24 % venäläisistä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 20 %. Saksassa heidän osuutensa valmistuneista oli 32 %. Venäjällä valmistuu suhteellisesti OECD-maita vähemmän mm. koulutuksen ja terveydenhoidon ammattilaisia.

Kansainvälisessä vertailussa Venäjä käyttää tällä hetkellä hyvin vähän resursseja koulutukseen. Vuonna 2014 Venäjän koulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli ainoastaan 3,4 %, mikä oli Indonesian ohella alhaisin lukema vertailun maissa. OECD-maiden keskiarvo oli 5,2 %. Sama kehitys näkyy, kun tarkastellaan yhtä oppilasta kohti koko hänen opintojensa aikana käytettyjä varoja. Alueelliset erot koulutusmenoissa ovat Venäjän sisällä erittäin suuret.

Koulutusmenot ja lukemisen PISA-pisteet*

* Kumulatiiviset oppilaskohtaiset koulutusmenot 6–15-vuotiaitten ikäryhmässä ostovoimakorjattuina (PPP) dollareina.

Lähde: OECD, BOFIT.