Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2017/36

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi viikonvaihteessa Yhdysvaltojen harkitsevan kaupankäynnin lopettamista niiden maiden kanssa, jotka käyvät kauppaa Pohjois-Korean kanssa. YK:n ylläpitämän Comtrade-tietokannan mukaan Kiina on lähes ainut Pohjois-Korean kauppakumppani, sillä sen tavaraviennistä ja -tuonnista Kiinan osuus oli vuonna 2016 noin 90 %. Venäjän osuus Pohjois-Korean tuonnista oli 2 % ja viennistä vielä pienempi.

Kiinalle kaupan taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen, sillä Kiinasta vietiin vuonna 2016 tavaroita Pohjois-Koreaan 2 800 milj. dollarilla (osuus Kiinan koko viennistä 0,1 %). Tuonti oli 2 500 milj. dollaria (osuus tuonnista alle 0,2 %). Hyödykkeittäin tarkasteltuna Kiinan vienti Pohjois-Koreaan on varsin laaja-alaista. Keskeisiä vientituotteita olivat vuonna 2016 koneet ja laitteet (osuus viennistä 27 %), tekstiilit (17 %), erilaiset ruokatuotteet (7 %), vaatteet (6 %) sekä öljy ja öljyjalosteet (4 %). Tuonti puolestaan on keskittynyt hiileen (osuus tuonnista 47 %), vaatteisiin (22 %), malmiin (9 %) sekä äyriäisiin (7 %). Elokuussa Kiina kielsi YK:ssa sovittujen pakotteiden mukaisesti hiilen, rautamalmin, raudan, lyijyn sekä kalan ja äyriäisten tuonnin Pohjois-Koreasta.

Venäjän tavarakaupasta Pohjois-Korean osuus on varsin vaatimaton. Viennistä 0,02 % (68 milj. dollaria 2016) suuntautuu Pohjois-Koreaan ja tuonnissa (9 milj. dollaria) osuus on mitätön. Venäjän viennistä Pohjois-Koreaan 80 % on öljyä ja öljyjalosteita. Viime vuosina painotus ollut ollut jalosteissa, mutta kuluvana vuonna on viety aiempaa enemmän raakaöljyä. Muu vienti koostuu lähinnä viljatuotteista, kalasta ja kuljetusvälineistä. Tärkein tuontitavara on kala, jonka osuus tuonnista on noin kolmannes.

Tilastot Pohjois-Korean ulkomaankaupasta vaihtelevat lähteittäin eikä maa itse julkaise tilastoja. Osa liiketoimista ei päädy mihinkään tilastoihin.