Venäjän taloudessa heikko alkuvuosi, EU laajensi Venäjä-pakotteita

Venäjän tilastolaitoksen mukaan BKT:n suuntaa heijasteleva viiden keskeisen toimialan (maatalous, teollisuustuotanto, rakentaminen, rahtikuljetukset sekä tukku- ja vähittäiskauppa) tuotannon määrä kasvoi tammi-kesäkuussa 0,2 % vuotta aiemmasta. Tämä viittaa talouskehityksen hienoiseen elpymiseen heikon alkuvuoden jälkeen. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui 0,2 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kasvua tuki etenkin teollisuustuotanto, joka kasvoi tammi-kesäkuussa 0,4 % verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Kasvu nojasi liki yksinomaan sotateollisuuteen liittyvien jalostusteollisuuden alojen tuotannon kasvuun. Näistä muiden kulkuvälineiden tuotanto kasvoi 32 % vuotta aiemmasta, muiden metallituotteiden 9 %, tietokoneiden ja optisten laitteiden tuotanto 4 % ja lääketeollisuuden 14 %. Muilla jalostusteollisuuden aloilla sekä kaivannaistoiminnassa (etenkin öljyntuotannossa) tuotanto supistui hieman. Ukrainan lennokki-iskujen aiheuttamat tuotantokatkokset heijastuvat etenkin koksin ja öljytuotteiden valmistuksen supistumisena. Tämän toimialan tuotanto supistui kesäkuussa 12 % toukokuun tasosta ja oli 22 % pienempää kuin edellisvuoden kesäkuussa.

Myös vähittäiskaupan (5,4 %) sekä hotelli- ja ravintolapalveluiden (6,1 %) alkuvuosipuoliskon kasvu tuki talouden kasvua. Muiden yksityisten palveluiden (2,6 %) kasvuvauhti sen sijaan hidastui hieman. Talouskasvun yleinen heikkous heijastuu nyt selvästi kotitalouksien tulokehityksessä. Tammi-kesäkuussa reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu hiipui 1,5 prosenttiin. Vuonna 2025 käytettävissä olevat tulot kasvoivat yli 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 

Öljytuotteiden vienti on romahtanut

Ukrainan lennokki-iskut ovat viime kuukausina kiihtyvällä tahdilla vahingoittaneet Venäjän öljynjalostamoja sekä öljyn kuljetukseen ja varastointiin liittyvää infrastruktuuria. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Venäjän raakaöljyn tuotanto oli kesäkuussa 8,9 milj. tynnyriä päivässä eli 120 milj. tynnyriä enemmän kuin toukokuussa mutta noin 4 % (400 milj. tynnyriä) vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. 

Touko-heinäkuussa kuukausittain raportoitiin noin 10 iskusta keskeisiin öljynjalostamoihin, joista osaan iskettiin useita kertoja. Liki jokainen läntisen Venäjän jalostamo on joutunut iskujen kohteeksi ja IEA:n arvion mukaan heinäkuun alussa öljynjalostus oli noin 1,6 milj. tynnyriä (-30 %) pienempää kuin edellisvuonna samaan aikaan. Jalostamojen vaikeudet ja infrastruktuurin tuhoutuminen ovat aiheuttaneet paikoittain merkittävää pulaa etenkin dieselistä ja bensiinistä. Samalla polttonesteiden vähittäishinnat ovat nousseet selvästi huolimatta öljy-yhtiöille jaettavasta verotuesta. Käytännön ongelmien hoito on tuttuun tapaan sysätty alueiden vastuulle, ja aluehallinnot ovatkin turvautuneet mm. monenlaisiin ostorajoituksiin tilanteen korjaamiseksi.

Tavallisesti Venäjä vie maailmanmarkkinoille raakaöljyä noin 4,8 milj. tynnyriä ja öljyjalosteita reilu 2,5 milj. tynnyriä päivässä. Ukrainan iskujen ja niitä seuranneiden vientikieltojen takia jalosteiden vienti romahti kesäkuussa 1,9 milj. tynnyriin samalla kun raakaöljyn vienti kasvoi hieman. Heinäkuun alussa kiellettiin myös dieselin vienti mikä edelleen supistaa jalosteiden vientimääriä jatkossa. Venäjä on myös joutunut tuomaan kasvavia määriä öljyjalosteita, etenkin bensiiniä, Valko-Venäjältä.

Venäjän raakaöljyn Urals-viitelaadun vientihinta on liikkunut maailmanmarkkinahintoja seuraten, mutta Koiviston ja Novorossiskin satamissa lastatun Urals-laadun hintaero suhteessa Pohjanmeren Brent-laatuun on koko vuoden säilynyt 20–25 dollarissa tynnyriltä. Kesäkuussa Urals-laadun keskihinta oli IEA:n mukaan noin 61 dollaria tynnyriltä. Venäjän kaivannaisveron perustana käyttämä Brent- ja ESPO-laatujen keskiarvo oli kesäkuussa 64 dollaria tynnyriltä, eli jonkin verran tämän vuoden budjettioletusta (59 dollaria) korkeampi.

Keskuspankki laski avainkorkoa

Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi hieman kesäkuussa. Kesäkuussa hinnat nousivat keskimäärin 6 % vuoden takaiseen verrattuna. Etenkin kunnallispalveluiden ja eräiden peruselintarvikkeiden hinnat olivat selvästi viime vuotta korkeammalla tasolla. Inflaation kiihtymiseen vaikutti kuitenkin erityisesti lennokki-iskujen aiheuttamat öljynjalostuksen ongelmat ja polttonesteiden hintojen nopea nousu. Moottoribensiinin kuluttajahinta oli 20 % korkeampi kuin kesäkuussa 2025.

Keskuspankki joutuu päätöksenteossaan jatkuvasti tasapainoilemaan inflaatiopaineiden, talouskasvun ja valtion velanhoitokustannusten tason välillä. Viimeisimmässä rahapolitiikkakokouksessaan perjantaina 24.7. keskuspankki päätti inflaatiopaineista huolimatta laskea ohjauskorkoa 25 korkopisteellä 14 prosenttiin. Keskuspankki painotti inflaation kiihtymisen johtuvan tilapäisistä tekijöistä ja siksi koronlaskulle oli tilaa. Samalla keskuspankki päivitti talousennustettaan hieman alaspäin. Kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi ennustetaan 0–1 % aikaisemman 0,5–1,5 % haarukan sijaan. Merkittävin muutos aiempaan tehtiin ensi vuoden korkonäkymään. Keskuspankki viesti selvästi, että ohjauskorko ja keskimääräinen inflaatio tulevat olemaan aiempaa ennustetta korkeammalla tasolla ensi vuoden ajan. Muutoksen taustalla on julkisen sektorin aiemmin ennustettua suuremmat alijäämät.

Budjettialijäämän rahoitus vaikeuksissa

Vuoden 2026 budjettilaissa federaatiobudjetin alijäämäksi päätettiin 3 786 mrd. ruplaa. Menojen kasvaessa ja öljytulojen supistuessa alijäämä tammi-kesäkuussa paisunut jo 5 731 mrd. ruplaan eli noin 2,5 % BKT:sta. Heinäkuun puolivälissä päivitetyssä budjettisuunnitelmassa koko vuoden alijäämäksi ennakoidaan 4 828 mrd. ruplaa. Tämänkin tavoitteen saavuttaminen näyttää haastavalta. Koska tulojen merkittävä kasvu loppuvuonna on hyvin epätodennäköistä, budjettiraamien toteutuminen edellyttäisi federaatiotason menojen supistamista. Myös menoleikkaukset ovat hyvin epätodennäköisiä ainakaan ennen syyskuun duumanvaaleja. Budjetin tasapainottamiseksi osa suunnitelluista menoista voitaneen lykätä vuoden 2027 puolelle ja osa vyörytettäneen aluehallintojen hoidettavaksi. Tästä huolimatta valtion velanotto tullee olemaan selvästi alun perin budjetoitua (5 500 mrd. ruplaa) suurempaa.

Keskuspankin ohjauskorkojen laskusta huolimatta valtionlainojen korot ovat kesän aikana nousseet. Vuoden alussa 10 vuoden velkakirjojen (OFZ) tuotto oli noin 14,5 %, eli hieman keskuspankin ohjauskorkoa matalampi. Toukokuusta alkaen korot ovat olleet selvästi keskuspankin ohjauskorkoa korkeammalla. Alkuvuoden uusien ruplamääräisten velkakirjojen liikkeeseenlaskut sujuivat suunnitellusti, mutta viime viikkoina sijoittajien näkemykset vaikuttavat muuttuneen. Heinäkuussa liikkeeseenlaskut epäonnistuivat, ja 20.7. finanssiministeriö keskeytti uusien velkakirjojen liikkeeseenlaskun ”markkinatilanteen rauhoittamiseksi”. Aiempaa korkeampi korkotaso uhkaisi myös nostaa valtion velanhoidon kustannukset budjetoitua suuremmiksi.

Yksi syy pankkien vähäisempään kiinnostukseen voi liittyä käteisen käytön nopeaan kasvuun ja sen synnyttämään likviditeettialijäämään. Liikkeellä olevan käteisen määrä (M0) oli kesäkuussa lähes 2 000 mrd. ruplaa suurempi kuin vuotta aiemmin, minkä seurauksena pankit ovat lainanneet keskuspankilta aiempaa enemmän likviditeettiä. Käteisen käytön kasvun on puolestaan arvioitu liittyvän muun muassa taloudellisen epävarmuuden lisääntymiseen, kotitalouksien säästöjen purkamiseen sekä uusien verojen välttelyyn. Kotitalouksien pankkitalletusten kasvu on koko alkuvuoden hidastunut ja ohjauskoron laskusta huolimatta osa suurista liikepankeista on nostanut talletuskorkojaan.

Venäjän hallinnossa toivotaan varmasti korkotason nopeaa laskua ja velkamarkkinan käynnistymistä uudelleen. Muutoin sodan paisuttamien menojen rahoittaminen voisi jäädä aiempaa suoremmin muun muassa valtionyritysten, eläkerahaston ja keskuspankin vastuulle. Heinä–syyskuulle suunniteltu 1 500 mrd. ruplan uusi velanotto ei edelleenkään ole Venäjän talouden tai pankkisektorin kokoon verrattuna kovin suuri. Esimerkiksi maan suurimman pankin, valtion omistaman Sberin, liikevoitto tammi–kesäkuussa oli 995 mrd. ruplaa.

EU laajentaa Venäjä-pakotteita

Euroopan unioni päätti torstaina 23.7. uudesta, järjestyksessään 21. Venäjän-vastaisesta pakotekokonaisuudesta. Paketissa on huomattavan suuri määrä toimia, jotka kohdistuvat mm. Venäjän rahoitussektoriin, öljynvientiin, sekä sotateollisuuden toimijoihin.

EU päätti jäädyttää raakaöljyn hintakaton nykyiselle tasolleen seuraavan vuoden ajaksi. Tällä pyritään varmistamaan, ettei Venäjä kohtuuttomasti hyödy Iranin-sodan aiheuttamasta hintojen noususta.  Aiemman käytännön mukaan hintakattoa olisi nostettu maailmanmarkkinahintoja seuraillen. Lisäksi ns. varjolaivastolistalle lisättiin 41 alusta, joten listattujen alusten määrä on nyt kaikkiaan 692. Listattuja öljytankkereita on hyvin vaikea käyttää missään pakotteiden ulkopuolisessa kauppamerenkulussa.

Pankkisektoriin kohdistetaan laajoja uusia toimia. Yhteensä 33 venäläistä luottolaitosta asetettiin liiketoimintakiellon kohteeksi. Liiketoimintakielto tarkoittaa myös mm. pankin sulkemista SWIFT-järjestelmästä, jolloin kansainvälisten maksumääräysten lähetys ja vastaanottaminen SWIFT-verkon kautta estyvät. Kiellon piirissä on nyt kaikkiaan 103 pankkia sekä useita kryptotoimijoita. EU laajensi myös merkittävästi pakotelistattujen yritysten listaa. Listattujen yritysten ja yhteisöjen varat EU-alueella jäädytetään. Tällä pakotelistalla on nyt liki kaikki merkittävät venäläispankit sekä rahansiirtoyritykset.

Uusia teollisuustuotteita asetettiin vientikieltolistalle ja muun muassa eräiden malmien tuonti EU-alueelle kiellettiin. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti Venäjältä loppuu tammikuussa 2027.

Pakotteita ja vientirajoituksia asetettiin myös muutamille kolmansien maiden (mm. Kiina, Turkki, Kirgisia) toimijoille, joiden epäillään osallistuneen pakotteiden kiertämiseen. Pakotteiden ulottaminen muiden maiden toimijoihin on EU:n pakotepolitiikassa melko uutta, mutta toimia on vaadittu nimenomaan pakotteiden tehon varmistamiseksi. Esimerkiksi Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden teho perustuu pitkälti niiden ulottumiseen maan rajojen ulkopuolelle. Kiina on aiemmin reagoinut Yhdysvaltojen asettamiin yrityskohtaisiin pakotteisiin asettamalla vastaavia rajoitteita. Nyt Kiina vastasi välittömästi asettamalla vientikieltoja 14 eurooppalaiselle yritykselle. Kiinan vientikielto koskee kaksikäyttötuotteiksi luokiteltavia kiinalaisia tuotteita, ohjelmistoja tai teknologioita. Kiinan vastatoimien vaikutuksia on vielä aikaista arvioida.