Kiinan ja Venäjän välinen tavarakauppa kasvanut nopeasti tänä vuonna

Kiinan tullin mukaan sekä tavaravienti että -tuonti ovat arvolla mitattuna kasvaneet reilun 20 prosentin vauhtia. Vientiä on kertynyt tammi-kesäkuussa 61 mrd. dollaria ja tuontia 74 mrd. dollaria. Viime vuonna maiden välinen kauppa supistui, mutta nykytahdilla tänä vuonna sekä tavaravienti että -tuonti tulevat olemaan ennätyssuuria. Palvelukaupasta ei ole saatavilla maakohtaisia tietoja, mutta hajanaisten tietojen perusteella ainakin matkailu maiden välillä vaikuttaa lisääntyneen, mitä on helpottanut molemminpuolinen 30 päivän viisumivapaus. Maiden presidentit Xi Jinping ja Vladimir Putin ovat tavanneet toisiaan ahkerasti. Viimeksi Putin vieraili Pekingissä toukokuussa. Seuraava mahdollisuus tapaamiseen on syyskuussa Intiassa pidettävän BRICS-kokouksen yhteydessä.

Kiinan tuonti Venäjältä koostuu pääosin energiasta. Koska öljyä ja kaasua on Iranin sodan vuoksi ollut vaikea saada Lähi-idästä, Kiina on lisännyt energiahankintoja Venäjältä ja myös muista energian tuottajamaista paitsi Yhdysvalloista. Kiina toi etenkin vuoden alussa poikkeuksellisen paljon öljyä Venäjältä, mutta viime kuukausina tuontimäärä on ollut tavanomaista tasoa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tuontia on kertynyt 57 milj. tonnia, mikä oli 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Öljyn tuonnin arvo on noussut selvästi nopeammin (+30 % vuotta aiemmasta), kun öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut merkittävästi Iranin sodan seurauksena. Kiina on kuitenkin viime kuukausina saanut tullitietojen mukaan ostettua Venäjältä öljyä reilulla yli 10 prosentin alennuksella muualta tuomaansa öljyyn nähden.

Nesteytettyä kaasua (LNG) Kiina on ostanut Venäjältä määrällä mitattuna lähes 27 % enemmän kuin vuotta aiemmin, kun Kiina on joutunut paikkaamaan sodan vuoksi keskeytyneitä toimituksia Qatarista. Mediatalo Reutersin mukaan Kiina on ottamassa syksyllä käyttöön toisen pakotteiden alaisesta Arctic LNG 2 -hankkeesta Venäjältä kaasua vastaanottavan LNG-terminaalin, mikä lisännee LNG:n tuontia entisestään Venäjältä.

Muusta energian tuonnista Kiinan ostaman venäläisen putkikaasun arvo on supistunut tammi-kesäkuussa 6 % vuotta aiemmasta. Kiina lopetti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen putkikaasun määrien raportoinnin maittain. Hiilen tuontimäärä (-20 % vuotta aiemmasta) ja myös tuonnin arvo ovat supistuneet tänä vuonna reippaasti. Venäjän asettamien vientikieltojen seurauksena myös öljytuotteita on tuotu selvästi viime vuotta vähemmän (määrä -11 % vuotta aiemmasta), joskin hintojen nousun vuoksi tuonnin arvo on nollan tuntumassa.

Kiinan vienti Venäjälle koostuu pitkälti valmistavan teollisuuden tuotteista. Etenkin autovienti on suuressa roolissa. Viime vuonna autovienti supistui merkittävästi, kun Venäjä kiristi tuontiautojen kierrätysmaksuja tuntuvasti. Tänä vuonna autovienti on taas ollut voimakkaassa kasvussa (tammi-kesäkuussa 448 000 ajoneuvoja, +150 % vuotta aiemmasta), vaikka kierrätysmaksut ovat edelleen voimassa ja Venäjällä tuli maaliskuussa voimaan laki, jonka mukaan taksien pitää olla pääosin Venäjällä valmistettuja autoja. Kiinalaisilla auton valmistajilla on myös tehtaita Venäjällä ja joidenkin arvioiden mukaan kiinalaisbrändit kattavat Venäjän automarkkinasta yli puolet.

Myös muu tavaravienti on ollut kasvussa. Tekstiileitä, vaatteita ja kenkiä on viety tammi-kesäkuussa 23 % enemmän vuotta aiemmin, kemianteollisuuden vienti on kasvanut 26 %, sähkölaitteita 32 % enemmän. Laajemmista vientiryhmistä ainoastaan mekaanisten koneiden vienti on vetänyt heikommin (+2 %) vuotta aiemmasta.