Kiinan talouskasvu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Kiinan talous kasvoi virallisten tilastojen mukaan toisella vuosineljänneksellä 4,3 prosenttia vuodentakaisesta (+3,6 % q/q vuositasolle korotettuna). Kasvu hidastui ensimmäisen neljänneksen 5 prosentista (+5,3 q/q) ja jäi jälkeen virallisesta 4,5–5 % kasvutavoitteesta heikon kotimaisen kysynnän ja investointien vuoksi. BOFITin vaihtoehtoinen BKT-laskelma viittaa toisen vuosineljänneksen kasvun hidastuneen 3,1 prosenttiin vuodentakaisesta (ensimmäisellä kvartaalilla 3,2 %). Vaihtoehtoisen laskelman vaihteluväli BKT:n kasvulle tosin kasvoi isoksi (1,2–4,7 %). IMF kohotti heinäkuussa ennustettaan Kiinan taloudelle 0,2 prosenttiyksiköllä 4,6 prosenttiin vuodelle 2026, ja 0,1 prosenttiyksiköllä 4,1 prosenttiin vuodelle 2027.

Kesäkuussa vähittäiskauppa kasvoi nimellisesti vain prosentin vuoden takaisesta toukokuun supistumisen jälkeen, mutta reaalikasvu jäi arviolta nollan tuntumaan. Teollisuustuotannon kasvu (5,3 % vuodentakaisesta) pysyi kuitenkin vahvana kesäkuussa, viitaten siihen, että Kiina yhä enenevissä määrin nojaa ulkomaiseen kysyntään talouden veturina. Investointien kehityksestä saadut tiedot ovat ristiriitaiset. BKT-tilastoinnissa koko talouden reaalikasvusta 1,5 prosenttiyksikköä tuli kiinteän pääoman muodostuksesta, mutta kiinteiden investointien kuukausitilastot viestivän heikosta kehityksestä. Kuukausitilastoissa Kiinan kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti ensimmäisen puolivuotisen aikana. Tammi-kesäkuussa kiinteiden investointien nimelliskasvu oli noin -5,3 % vuodentakaisesta, ja kesäkuun osalta yli -9 %. Etenkin rakennusinvestoinnit supistuivat. Tammi-kesäkuussa rakennus- ja asennusinvestoinnit tippuivat nimellisesti 8 %, mutta laiteinvestoinnit taas kasvoivat 8 %. Virallisissa tilastoissa kiinteät investoinnit kattoivat 1,5 % toisen neljänneksen BKT:n kasvusta. Tätä selittää osin se, että investointierään sisältyy myös varastojen muutos. Jos yritykset ovat kasvattaneet varastojaan kysynnän ollessa heikkoa, osa investointien kasvupanoksesta voi tosiasiassa heijastella varastojen kertymistä eikä tuotannollisia investointeja. Kiinan teollisuustuotannon S&P ostopäällikköindeksi (51,7) oli lähes muuttumaton toukokuun (51,8) lukemasta, mutta pysytteli kasvun puolella. Kiinan palveluiden ostopäällikköindeksi oli kesäkuussa reippaasti kasvun puolella 54,1 pisteessä.

Kiinan viennin arvo kasvoi kesäkuussa 27 prosenttia edellisvuodesta 362 miljardiin euroon tekoälybuumiin liittyvien vientituotteiden siivittämänä. Mikrosirujen viennin arvo kasvoi kesäkuussa jopa 120 prosenttia, mutta toisaalta määrällä mitattuna vain 5,1 %. Samoin tuonnin arvo kohosi (36 % v/v) noin 251 miljardiin euroon. Myös tuonnin osalta mikrosirujen (72 %) ja tietojenkäsittelylaitteiden (160 %) arvot kohosivat huimasti. Kiinan rautamalmin tuontimäärä nousi 6,4 % v/v (tuonnin arvo 18 % v/v), kun taas kuparimalmin tuontimäärä tippui 0,6 prosenttia v/v tuonnin arvon noustessa 34 prosenttia. Raakaöljyn tuontimäärä väheni 41 % Hormuzinsalmen sulun aiheuttaman öljyn hintapiikin vuoksi. Kiinalla on mittavat öljyvarastot, joihin se voi tukeutua tarvittaessa.

Kiinan vienti Euroopan Unioniin jatkoi kasvuaan. Kesäkuussa viennin arvo kohosi kolmivuotiseen huippuunsa (51 mrd. euroa). Myös tuonnin arvo EU:sta nousi, tosin vain 22 mrd. euroon. Vienti ASEAN-maihin kasvoi vauhdikkaasti vuoden toisen neljänneksen aikana. Viennin arvo ASEAN-maihin oli vielä 55 mrd. euroa maaliskuun lopulla, mutta kasvoi lähes 69 mrd. euroon kesäkuussa. Yhdysvaltain-viennin arvo palautui reippaasti alkuvuodesta 38 mrd. euroon (maaliskuussa 26 mrd. euroa).