Talous elpynyt vaikean talven jälkeen

Ukrainan talousministeriön laskelmien mukaan Ukrainan talouden vuosikasvu käynnistyi maaliskuussa vaikean alkuvuoden jälkeen ja Ukrainan bruttokansantuotteen volyymi oli tammi-toukokuussa samalla tasolla kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla Ukrainan talous supistui (-0,6 %) Venäjän pommitusten energiasektorin ja kuljetusinfrastruktuurin tuhojen ja poikkeuksellisen kylmän talven takia. Huhti-toukokuussa energiatilanne elpyi nopeasti, kun lämmityskausi väistyi. Ukrainan oma energian tuotanto on kuitenkin kärsinyt mittavia tuhoja, ja energiantuotanto oli lähes neljäsosan vähäisempää tammi-toukokuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Ukrainan talouden pääsektoreilla tammi-toukokuussa vuosikasvu oli pääosin positiivista ja erityisesti vähittäiskauppa ja rakentamisen volyymi kasvoi nopeasti. Vähittäiskaupan hyvää kehitystä on kirittänyt reippaana pysynyt reaalipalkkojen kasvu. Rakennusalalla erityisesti puolustukseen liittyvä linnoitus- ja muu rakentaminen on kiihdyttänyt koko sektorin kasvua.

Ukrainan kauppataseen alijäämä on kasvanut yli 50 % vuositasolla tammi-toukokuussa. Tuontia kasvattaa erityisesti energian tuonti (vuosikasvu yli 60 %) sekä muut Ukrainalle välttämättömät tuotteet kuten sotatarvikkeet ja niiden varaosat Samalla vienti kasvoi verrattain maltillisesti edellisen vuoteen verrattuna.

Iranin sodan aiheuttama polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousu on vaikeuttanut talouden elpymistä, mutta erityisesti raakojen ruokatuotteiden hintojen lasku hidasti kuluttajahintojen inflaatiota huhti-toukokuussa. Kesäkuussa inflaatio laski 7,2 %:iin. Hidastumisesta huolimatta keskuspankki piti ohjauskorkonsa kolmatta kertaa 15 %:ssa kesäkuussa, koska hidastumisen taustalla ovat ennen kaikkea satokauteen liittyvät väliaikaiset tekijät. Pohjainflaatio, josta on poistettu erityisen volatiilien tuoteryhmien kuten polttoaineiden ja ruokatuotteiden hinnat, taas nopeutui kesäkuussa 8,1 %:iin. Lisäksi vielä kesäkuussa polttoaineiden hinnat olivat yli 30 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin.

Ukrainan kuluvan vuoden valtiontalouden rahoitustarpeet katettu, vuoden 2027 alijäämästä uupuu kolmasosa

Ukrainan hallitus on luovuttanut uuden budjettisuunnitelman vuosille 2026–29 parlamentin käsittelyyn, jossa puolustusmenoja kasvatetaan kuluvalle vuodelle. Muutokset olivat odotettuja, koska puolustusmenot oli budjetoitu vuoden 2025 lopulla edellisvuotta alemmalle tasolle. Vaikka suurin osa Ukrainan saamasta tuesta on lainoja, kuluvan vuoden aikana Ukrainalle on tulossa odotettua suurempi määrä lahjoituksia, minkä takia alijäämä osuutena BKT:sta supistuisi noin 12 %:iin aikaisempaan 19 %:iin verrattuna. Vuoden 2026 tarpeet on turvattu erityisesti EU rahoituksen ansiosta, mutta vuoden 2027 rahoitustarpeesta puuttuu noin kolmasosa. Ukrainan finanssiministeriö arvioi Ukrainan keskipitkän aikavälin kokonaisrahoitustarpeen olevan 146 mrd. dollaria vuosille 2027–29.

Ukrainalle ensimmäinen erä EU:n 90 mrd. tukilainaohjelmasta, vaikka uudistusten toimeenpano on viivästynyt

Ukrainalle on maksettu 3,2 mrd. euroa EU:n 90 mrd. euron tukilainaohjelmasta, vaikka kaikkia vaadittuja lakiuudistuksia ei ole toteutettu. Ukrainan parlamentissa kuitenkin hyväksyttiin yhteisymmärryssopimus reformien edistämiseksi jatkossa. Korruption vastaisen taisteluun ja verouudistukseen liittyvien uudistusten läpivieminen toisi Ukrainalle 5,2 mrd. euroa makrotaloudellista tukirahoitusta kahdessa eri erässä kuluvan vuoden aikana. Ukrainan parlamentin, Verhovna Radan talous-, vero- ja tullikomitean puheenjohtajan Daniil Hetmantsevin mukaan lainaohjelman vaatimat verouudistukset viedään parlamentin käsittelyyn elokuun lopussa ja viimeisteltäisiin vuoden loppuun mennessä. Kaksi kolmasosaa (60 mrd. euroa) lainaohjelmasta on korvamerkitty suoraan puolustukseen vuosille 2026–27, joka voidaan luovuttaa suoraan materiaalitukena. EU:n 90 mrd. lainaohjelma rahoitetaan EU:n nostamalla lainalla, jonka takuuna on EU:n budjetti. Ukraina maksaa lainan takaisin siitä tapauksessa, että Venäjä maksaa sotakorvauksia.

Ukraina ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) saavuttivat henkilöstötason yhteisymmärryksen uuden Extended Fund Facility (EFF) lainohjelman ensimmäisessä tarkastuksessa, vaikka Ukraina ei ole toteuttanut kaikkia 8,1 mrd. dollarin lainaohjelmaan liittyviä uudistuksia. Seuraavan 690 miljoonan dollarin lainaerän maksu Ukrainalle edellyttää kuitenkin vielä IMF:n johtokunnan hyväksynnän, jonka aikataulu on epävarma. IMF:n mukaan Ukraina on saavuttanut kaikki kvantitatiiviset kriteerit, mutta rakenteellisista uudistuksista kaksi on toteutettu myöhässä ja lainaohjelman ehtona ollut arvonlisäverotuksen uudistus on jäänyt kokonaan toteuttamatta.