Kiinassa talouskasvu oli huhtikuussa alkuvuotta hitaampaa

Vähittäiskaupan nimelliskasvu jäi huhtikuussa 0,2 prosenttiin vuotta aiemmasta, ja näin kuluttajahintainflaation avulla arvioitu reaalikasvu painui jo selvästi negatiiviseksi. Myös verkkokaupan kasvu hidastui noin 6,5 prosenttiin vuotta aiempaan verrattuna, kun tammi-maaliskuussa ja viime vuonna keskimäärin kasvuvauhti oli lähes 9 %. Ravintolapalveluiden myynti kasvoi noin 2 prosentin vuosivauhtia, mikä oli sekin alkuvuotta hitaampaa. Palvelusektorilla Kiinan virallinen ostopäällikköindeksi painui hieman alle kasvua indikoivan 50 pisteen, mutta enemmän yksityisiä yrityksiä painottava S&P Globalin indeksi pysyi yhä sen yläpuolella 52,6 pisteessä.

Myös teollisuustuotannon kasvu hidastui. Reaalikasvu jäi huhtikuussa 4,1 prosenttiin, kun tammi-maaliskuussa kasvu oli yli 6 prosentissa. Taustalla on huomattavaa toimialoittaista vaihtelua. Nopeinta kasvu oli korkeamman jalostusasteen teollisuudessa: erityisesti elektroniikka- ja tietoliikennelaitteiden valmistus kasvoi yli 15 % sekä auto- ja muu kuljetusvälineteollisuus vajaa 10 %. Myös konerakentamisessa ja kemianteollisuudessa kasvuvauhdit pysyivät keskiarvoa nopeampina. Sen sijaan etenkin rakentamiseen sidoksissa oleva teollisuus jatkoi supistumistaan, kun esimerkiksi sementin tuotanto laski yli 10 %. Myös juoma- ja tekstiiliteollisuudessa kasvu jäi vaimeaksi tai kääntyi laskuun.

Ulkomaankauppa kehittyi sen sijaan edelleen vahvasti. Tavaraviennin arvo kasvoi huhtikuussa dollareissa mitattuna 14 prosenttia vuotta aiemmasta ja tuonti peräti 25 %. Viennin kasvua tukivat autojen sekä tekoälyyn liittyvien komponenttien kysyntä. Tuonnin arvon nopeaa kasvua ajoivat sähkölaitteet (etenkin mikrosirut) sekä osaltaan myös energian hinnan nousu. Öljyn ja öljytuotteiden tuontimäärät kuitenkin laskivat huhtikuussa, mikä viittaa siihen, että Kiina on voinut tukeutua strategisiin varastoihinsa. Tyypillisestikin Kiina lisää energiaostojaan hintojen ollessa matalalla ja vähentää niitä hintojen noustessa.

Tuottajahinnat nousivat 2,8 % vuotta aiemmasta etenkin energian hinnannousun vuoksi. Nousua ajoivat nimenomaan tuotantohyödykkeiden kallistuminen (+3,8 %), kun taas kulutustavaroiden tuottajahintainflaatio pysyi negatiivisena (-1 %). Kuluttajahintainflaatio nousi 1,2 prosenttiin. Inflaatiota hidastivat ruoan ja asumisen hintojen lasku, kun taas energia, terveydenhuoltoon liittyvät palvelut, koulutus ja kulttuuripalvelut tukivat hintojen nousua. Energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli sekin 1,2 %.

Pankkilainakanta supistui huhtikuussa maaliskuuhun verrattuna, vaikka koko lainakannan vuosikasvu oli edelleen 5,5 %. Kasvu syntyi kokonaan yrityslainakannan kasvusta, sillä kotitalouksille myönnetty lainakanta supistui 2,6 % vuotta aiemmasta. Kotitalouslainakannan supistuminen on jatkunut nyt yhtäjaksoisesti marraskuusta 2025 lähtien.

Kotitalouksien heikon luottokysynnän taustalla on ennen kaikkea kiinteistösektorin pitkittynyt alamäki. Kiinteistöjä myytiin huhtikuussa pinta-alalla mitattuna lähes 10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja uudet rakennusaloitukset vähenivät noin neljänneksen. Useita vuosia jatkunut uusien rakennusaloitusten supistuminen on vähitellen hillinnyt myymättömien asuntojen määrää, ja niitä oli huhtikuussa enää 1 % enemmän kuin vuotta aiemmin.